Venäjän tuontikielto sekä Aasian kysynnän heikkeneminen ovat ajaneet EU-alueen kotieläintuotannon markkinakriisiin. Tästä syystä meijeri- ja lihatuotteiden hinnat ovat painuneet alas.

Suomessa elintarvikevienti on jämähtänyt 1,5 miljardiin. Mahdollisuuksia kasvuun haetaan elintarvikkeiden viennistä ja sitä vauhdittamaan haetaan investointeja ja innovaatioita.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansik tutkii Suomen elintarvikeketjun kilpailukykyä mm. vertaamalla sitä Saksan, Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden sekä Puolan tilanteeseen.

Jansik näkee Suomen vientivalttina innovaatioihin perustuvat lisäarvotuotteet. Nyt tarvitaankin ketteriä käänteitä sekä pitkäjänteistä kehittämistä, jotta elintarvikevienti saadaan liitoon. Tuotekehityksen hienot tuotteet eivät kuitenkaan saa jäädä pyörimään kotimaanmarkkinoille.

Suomen hallitus on reagoinut tilanteeseen ja valmisteilla olevassa ruokapoliittisessa selonteossa nostetaan esille suosituksia viennin edistämiseksi.

EU-mailla elintarvikemarkkinat useiden vaikeuksien edessä

Vaikeudet näkyvät myös Suomessa esim. sianlihan tuontipaineena ja hintakilpailuna. Suomi on muille EU-maille viennin kohdemaa.

Monella maalla, kuten suurilla lihantuottajamailla Saksalla ja Tanskalla, on useita kilpailuetuja, jotka mahdollistavat suurten volyymien tuotannon. Kilpailuetuja ovat mm. maantieteelinen sijainti, tuottavuus tai halpa työvoima.

Jansik mainitsee, että Suomen elintarvikevienti on liian suurelta osin ollut vain yhden kortin varassa. Vuonna 2013 peräti 28 % viennistä kohdistui Venäjälle.

”Tutkimuksen verrokkimaissa vienti on jakaantunut tasaisemmin, eikä yhden kohdemaan putoaminen pois ole hetkauttanut”, hän selvittää.

Satsauksia elintarvikevientiosaamiseen

Elintarvikeviennin kehittäminen ei juurikaan poikkea Suomen kilpailukyvyn kehittämisestä. Koko ketjun on tehtävä töitä sen eteen.

”Myyntiosaaminen ja investoinnit vaativat satsauksia. Tarvitsemme laajaa elintarvikevientiosaamista, jotta tarvittaessa voimme tehokkaasti kääntyä markkinasta toiseen.”

Vientiohjelmat ja suositukset eivät välttämättä johda nopeisiin muutoksiin.

”Vaatii sitkeyttä ja sinnikkyyttä, jotta voi tuloksia näkyä. Hitaampikin, mutta hyvin ylöspäin menevä vientikäyrä tyydyttäisi.”

Lähde: Luonnonvarakeskus, Luke