Kaikilla viljaa viljelevillä tiloilla kylvöpäätöksiin vaikutti eniten viljelykierto sekä peltolohkojen ominaisuudet. Kolmanneksi suurin rooli oli tukipolitiikalla. Ajankohdan markkinanäkymillä ja jäljellä olevilla varastoilla oli sen sijaan olevan hieman pienempi merkitys päätöksenteossa, kun tarkastellaan kaikkien viljaa viljelevien tilojen keskiarvoa. Myös perinteet, tavat ja tottumukset istuvat tiukassa ja niillä on yhä merkittävä rooli päätöksenteossa. Tämä selvisi Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämässä kyselyssä.

Kotieläintiloilla eläinten rehutarpeet oli merkittävin kylvöpäätöksiin vaikuttava tekijä. Kasvinviljelytiloilla puolestaan kotimaan ostajien tarpeet ja markkinanäkymät vaikuttivat päätöksentekoon huomattavasti kotieläintiloja enemmän. Kun viljatulon merkitys talouteen on suuri, viljelykierto ja peltolohkojen ominaisuudet korostuivat. Myös tukipolitiikan ja markkinanäkymien rooli nousi näillä tiloilla muita tiloja keskeisemmäksi.

Vilja- ja öljykasvimarkkinoiden tapahtumien seuraaminen oli yleisin viljely- ja myyntipäätösten perustana sekä markkinariskien hallinnassa käytetty toimi. Yleistä oli myös arvioida omaa onnistumistaan viljelyssä ja sadon myynneissä vuosittain.

Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta tehty kysely toteutettiin tammikuussa 2017. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla 576 viljelijää eri puolilta Suomea.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR