29.04.10

Ritiläpalkit

Yleisin lämpimän kasvattamon karsinatyyppi on 80-luvulta lähtien ollut rakolattiakarsina. Se on osoittautunut hoitajan kannalta vähätöiseksi ja muutenkin toimivaksi. Eläimet pysyvät rakolattialla lähes poikkeuksetta puhtaina. Palkkien kestävyydessä on ollut usein ongelmia varsinkin varhaisimmissa palkeissa. Ongelmana oli lähinnä pitkien palkkien kestävyys poikittaisia voimia vastaan. Palkistojen laadussa on edelleenkin epätasaisuutta ja toivomisen varaa.

Yleisin lämpimän kasvattamon karsinatyyppi on 80-luvulta lähtien ollut rakolattiakarsina. Se on osoittautunut hoitajan kannalta vähätöiseksi ja muutenkin toimivaksi. Eläimet pysyvät rakolattialla lähes poikkeuksetta puhtaina.

Palkkien kestävyydessä on ollut usein ongelmia varsinkin varhaisimmissa palkeissa. Ongelmana oli lähinnä pitkien palkkien kestävyys poikittaisia voimia vastaan. Palkistojen laadussa on edelleenkin epätasaisuutta ja toivomisen varaa.

Palkistojen laatukeskustelua käydään rakoleveyksien epätasaisuudesta, rakojen terävistä reunoista sekä palkistojen kieroudesta. Rakolattian on oltava sellainen, että se ei aiheuta eläimille vahinkoja, mutta läpäisee lantaa riittävän hyvin.

Uutta rakolattiakarsinaa käyttöönotettaessa on varmistettava, että rakojen reunat eivät ole teräviä - tarvittaessa ne on hiottava pyörtäviksi. Viimeistellyistä palkeista voi maksaa vastaavan hiontatyön verran enemmän.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja