Lihaprosenttiin voi vaikuttaa

Yhden liha-% -yksikön muutos vaikuttaa lihan kilohintaan yleisesti noin 2 senttiä. 83 kilon teuraspainossa sen vaikutus katteeseen on noin 1,6 euroa/sika ja noin 5 euroa/sikapaikka/v. Liha-% voi vaihdella suurestikin (alle 55 % - yli 60%), mutta valtakunnan keskimääräinen liha-% on noin 58 %.

Ruokinnan vaikutus lihaprosenttiin

Sikojen jalostustason ja sukupuolen lisäksi rehun määrällä ja sen laadulla on huomattava vaikutus lihaprosenttiin. Sioilla, jotka kasvavat hitaasti joko hyvin rajoitetun ruokinnan tai heikon syöntikyvyn takia on yleensä korkea lihaprosentti. Tämä ei tietenkään ole tavoiteltavaa, vaan korkean lihakkuuden pitää yhdistyä nopeaan ja tehokkaaseen kasvuun.

1) Energian ja valkuaisen tasapaino
Lihasian kasvu on veden, valkuaisen ja rasvan kertymistä ruhoon. Ruhon lihakkuus riippuu valkuaisen ja rasvan pidättymisen tehokkuudesta. Lisäämällä sian valkuaisen saantia voidaan valkuaisen pidättymistä eli lihasmassan kasvua parantaa niin kauan, kuin eläimen saama energia riittää. Kun valkuaista annetaan liikaa suhteessa eläimen rehussaan saamaan energiamäärään, valkuaisen pidättyminen ei enää lisäänny ja se voi jopa laskea, ellei energian saantia lisätä.

2) Tehokas alkukasvatus

Samalla valkuaisen pidättymisen tasolla isot lihasiat muodostavat kaksi kertaa enemmän rasvaa kuin nuoret lihasiat. Eli mitä nuorempana proteiini saadaan pidättymään sikaan sitä vähemmän muodostuu rasvaa. Tämän takia on tärkeää, että alkukasvatusvaiheen rehussa on riittävän korkea aminohappo- ja energiataso. Tiiviste-viljaruokinnalla sekä energian että valkuaisen vajaus voi rajoittaa valkuaisen pidättymistä ja sitä kautta kasvua ja lihakkuutta. Sivutuoteliemiruokinnalla valkuaista on usein jopa yli tarpeen, mutta täyttävyys voi olla rajoittavana tekijänä.
Tehokkaan ykkösrehun, kuten Pekoni 1 Plus ja Pekoni 90, käyttö on hyvä keino varmistaa riittävä valkuaisen ja energian saanti ja edelleen tehokas kasvu ja hyvä lihaprosentti.

Tasapainoa tiivisteruokintaan

Energiatiivisteemme, Synergia-Pekoni antaa lisäenergiaa tiivisteruokintaan. Jos viljan laatu vaihtelee runsaasti, on täysrehu monella tiiviste-viljaruokintaa käyttävälläkin tilalla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Mikäli omaa viljaa on rajoitetusti, kannattaa se käyttää yli 50- kiloisille lihasioille ja aloittaa kasvatus täysrehulla. Loppukasvatusvaiheessa liian runsas ruokinta heikentää nopeasti lihaprosenttia kaikilla rehutyypeillä.

3) Energian saanti ratkaisee
Kun rehun valkuaissisältö on sian tarpeen mukainen, energian saanti on tärkein lihakkuuteen vaikuttava ruokintatekijä. Vaikka kasvu nouseekin melko suoraviivaisesti energian saannin lisääntyessä niin lihaprosentti laskee. Esimerkiksi Sikatalouden tutkimusaseman kokeessa vapaan ja normiruokinnan ero lihakkuudessa oli kaksi prosenttiyksikköä (Taulukko 1.). Laajassa Pohjoismaisessa ruokintakokeessa ero normi- ja vapaaruokinnan välillä oli pienempi, mutta saman suuntainen. Sama asia näkyy käytännössä siten, että vapaa- ja liemiruokinnalla on runsaasta rehun syönnistä johtuen muita heikommat lihaprosentit.

Taulukko 1. Normi- ja vapaaruokinnan vaikutus sikojen tuotantoon
	Normiruokinta	Vapaaruokinta
Lisäkasvu g/pv	872	1004
Rehua ry/kasvukg	2.56	2.88
Liha-%	62.1	59.9

MTT Sikatalouden tutkimusasema 1997

Vaikka hyvä lihaprosentti, kasvu ja rehuhyötysuhde ovat osittain ristiriitaisia tavoitteita, paras lopputulos saavutetaan mahdollisimman tehokkaalla alkukasvatusvaiheen ruokinnalla ja rajoittamalla ruokintaa loppukasvatusvaiheessa. Kannattavin ruokintastrategia näyttäisikin olevan runsas alkuvaiheen ruokinta ja loppuvaiheen ruokinnan rajoitus noin 2.8 - 3.0 rehuyksikköön päivässä (normit).

4) Leikot ja imisät kasvatetaan erikseen
Koska leikot syövät imisäporsaita enemmän ja rasvoittuvat helposti, sukupuolten erillään kasvatus ja erilainen ruokinta on keino tehostaa tuotantoa. Imisillä voidaan tällöin käyttää vapaata ruokintaa. Leikkojen ruokintaa rajoitetaan siten, että imisien ja leikkojen kasvunopeus on samalla tasolla ja sikalan käyttötehokkuus ei pääse laskemaan. Pohjoismaisen normikokeen perusteella imisät syövät vapaalla ruokinnalla keskimäärin 200 grammaa päivässä leikkoja vähemmän ja 60-100 kilon välillä noin 2.8 kg per päivä. Tätä voi pitää lähtökohtana leikkojen ruokinnan rajoittamiselle ja hienosäätää sitä tarvittaessa.

5) Teuraspainon vaikutus lihaprosenttiin
Korkea teuraspaino heikentää lihaprosenttia. Punaisen lihan kasvun suhteellinen osuus vähenee ja rasvoittuminen lisääntyy, kun keskipaino nousee. Tästä syystä myös rehuhyötysuhde heikkenee keskipainon noustessa.

Keskipainon vaikutus lihaprosenttiin

Pekoni-kasvatustäysrehuissa aminohappotasapaino ja aminohappojen suhde energiaan ovat tasapainossa. Valkuainen optimoidaan ohutsuolessa sulavien aminohappojen mukaan mahdollisimman tarkkaan ja taloudellisesti. Puhtaiden aminohappojen avulla rehujen raakavalkuaispitoisuudet on voitu laskea hyvin alhaisiksi, mikä pienentää sikojen typpipäästöjä ympäristöön ja muita korkean valkuaisen haittoja. Käyttäjäkokemusten perusteella Pekoni-kasvatustäysrehujen oikea suhde aminohappojen ja energia välillä ja tasapainoinen aminohappokoostumus näkyy myös käytännössä korkeina lihaprosentteina ja tehokkaana kasvuna.