Seosruokinnassa voidaan käyttää karkearehuina kaikkia normaaleja karkearehuja: säilörehua, heinää, kokoviljasäilörehua, olkea.  Karkearehujen pitää olla hyvälaatuisia sekä ravitsemuksellisesti että hygienialtaan. Seosrehu ei tee huonosti säilyneestä säilörehusta hyvää! Karkearehujen laadun tietäminen on seosruokinnassa erityisen tärkeää. Analyysejä kannattaa teettää mahdollisimman kattavasti.

Karkearehu tuo ruokintaan rakennekuitua, joka varmistaa pötsin häiriöttömän toiminnan. Käytettävien karkearehujen laatu vaikuttaa tilalle hankittavaan seosrehutekniikkaan, erityisesti seosrehuvaunulta vaadittaviin silppuamisominaisuuksiin. Normaalin sulavuuden omaava säilörehu (D-arvo 66 - 68) sisältää yleensä riittävästi rakenteellista kuitua, joten olkilisäystä normaaleilla käyttömäärillä ei tarvita. Hyvin varhain korjatun ja korkean sulavuuden omaavat säilörehut voivat sen sijaan vaatia olki- tai heinälisäyksen seokseen. Seosruokintatilalla kannattaakin korkean sulavuuden sijaan tavoitella optimaalisia säilörehun sulavuusarvoja (66 - 68).

Nurmisäilörehu

Nurmisäilörehu kannattaa korjata sopivalla kasvuasteella ja myös seoksen ylihienontamista on tärkeää välttää. Jos ruokinnan kuitumäärä jää liian alhaiseksi, voidaan seosrehun joukkoon laittaa pieni määrä olkea.

Kokoviljasäilörehu

Kokoviljasäilörehu soveltuu myös seosruokintaan. Kokojyväviljasäilörehu tehdään taikinatuleenruneesta viljasta ja mukaan silputaan koko kasvi (korsi + jyvät). Kokoviljasäilörerehuksi voidaan korjata esimerkiksi nurmen suojaviljakasvusto. Ohra on parhaiten sulavaa, mutta kokoviljasäilörehua voidaan tehdä myös kevätvehnä- ja kaurakasvustosta.

Kokojyväviljasäilörehun kuiva-ainesato kasvaa taikinatuleentumiseen saakka, jolloin myös säilöntäominaisuudet ovat parhaimmillaan. Sopiva ajankohta on ohralla 3-5 viikkoa, kevätvehnällä 4-6 viikkoa tähkälle tulon jälkeen. Kokoviljasäilörehu säilötään kuten nurmisäilörehu. Sen tiivistäminen voi olla hankalampaa ja myös multariski on suurempi. Siksi sängenpituudeksi suositellaan vähintään 10cm. Toisaalta viljojen suuri sokeri- ja tärkkelyspitoisuus sekä nurmeen verrattuna pieni valkuaispitoisuus helpottavat säilöntäprosessia.

Kokoviljasäilörehun sulavuus ja rehuarvo riippuvat kasvilajista, -lajikkeesta ja kasvuoloista sekä korren ja jyvän osuuksista. NDF-kuitu on yleensä 40-55 %, tärkkelys 8-25 % ja  sokerit 3-10 % kuiva-aineesta.

Kokoviljasäilörehua voidaan käyttää lypsylehmien ruokinnassa  20(-50) % karkearehun määrästä riippuen sulavuudesta. Se soveltuu ainoaksi karkearehuksi nuorkarjalle ja ummessaoleville sekä myös lihanaudoille. Kokoviljasäilörehu soveltuu hyvin emolehmille, koska ei jäädy. Emolehmille syöttöä voidaan joutua rajoittamaan.