Kirjautuminen

Kotimainen koe

Väkirehumäärän vaikutus sonnien kasvuun ja lihan laatuun (Manni 1999)

Kotimaisessa kokeessa 94-550 elopainokiloisilla sonneilla verrattiin kahta eri väkirehutasoa toisiinsa. Kokeen perusteella runsaammin väkirehua saaneet sonnit:
  • Kasvoivat nopeammin kuin niukasti väkirehua saaneet
  • Saavuttivat tavoiteteuraspainon lyhyemmässä ajassa
  • Sonnien kasvatusaika lyheni
  • Sonnit olivat teurastettaessa nuorempia
  • Kuiva-aineen syönti lisäkasvukiloa ja nettokasvukiloa kohti oli merkitsevästi pienempi
  • Teuraspainot ja teurasprosentit olivat suurempia
  • Ruhot olivat lihakkaampia ja rasvaisempia
  • Tuoreessa ulkofileessä oli enemmän kuiva-ainetta ja rasvaa verrattuna niukasti väkirehua saaneisiin sonneihin. Rasva yleensä lisää mehukkuutta, makua ja mureutta. Maun paranemista ei kuitenkaan havaittu aistinvaraisessa arvioinnissa.
  • Jaksotettu väkirehuruokinta vähensi sonnien ruhojen rasvaisuutta verrattuna tasaisesti väkirehua saaneisiin, mutta ruhojen lihakkuudessa ei ollut eroa. Korvaavasti ja taantuvasti kasvaneiden sonnien liha oli sitkeämpää aistinvaraisesti arvioituna verrattuna tasaisesti kasvaneisiin.
Taulukko: Väkirehuannoksen suuruuden vaikutukset ay-sonnien kasvuun sekä ruhon ja lihan laatuun (Manni 1999)
Väkirehutaso Niukka Kohtuullinen
Syönti:
Väkirehua, kg ka/pv
Säilörehua, kgka/pv
1,64
4,88
2,97
3,75
Kasvu, g/pv 1090 1187
Rehun muuntosuhde,
kgka/nettokasvu-kg
11,89
10,94
Kokeen kesto, pv 434 404
Teuraspaino, kg 285 295
Ruhojen EUROP-luokitus
Lihakkuus1)
Rasvaisuus2)
3,80
2,03
4,23
2,32
Määritys ulkofileestä
Rasvapitoisuus,
% tuoreesta lihasta

4,46

5,30
Aistinvarainen arvio3)
Mureus
Maku
Mehukkuus
4,7
4,9
4,9
4,7
4,9
5,0
1) 3=P+, 4=O-, 5=O+, 7=R-
2) 2=ohutrasvainen, 3= keskirasvainen, 4= rasvainen
3) Subjektiivinen arvostelu, jossa 1= erittäin huono ja 7= erittäin hyvä
Kokeesta kerrottu enemmän KOTIELÄIN-lehdessä nro 4/99.