Lehmänmaidon sisältämästä valkuaisesta noin 30 prosenttia on beetakaseliinia, joka voi olla tyypiltään joko A1 tai A2. Lehmien, jotka tuottavat A2 beetakaseliinia, maitoa käyttävät ihmiset kertovat voivansa käyttää sitä, vaikka maito yleensä aiheuttaa esimerkiksi allergiaa tai vatsavaivoja. Vedenpitävää tieteellistä näyttöä asialle ei ole. Uudessa-Seelannissa toimiva a2 Milk Company on lisensoinut A2 maidon tuottamisen. Brändi kasvaa maailmalla ja tuotevalikoima laajenee. Suomesssa A2-maidon tuottaminen ottaa vasta ensiaskeliaan.

Mirva ja Pekka Tikkasen maitotila Iisalmessa on ainoa maitotila Suomessa, joka myy A2-maitoa. Kiinnostus A2-maitoon heräsi tyttären maitoallergian myötä. Nyt A1-tyypin eläinaines on karsittu karjasta kokonaan pois. Tikkaset näkevät erikoistumisen A2-maidon tuotantoon laajentamisen vaihtoehtona. Valitulla tiellä mennään eteenpäin. Seuraavaksi tilalla on tarkoitus aloittaa raakamaidon pakkaus, myynti ja toimitus suoraan asiakkaille. Suunnitelmia hidastaa lainsäädännön asettamat velvoitteet.

Semex Finlandin toimitusjohtaja Sari Ahlainen kertoo, että Suomessakin on jonkin verran kiinnostusta A2-maidon tuottamiseen. Eläinaineksen puolesta erikoistuminen on mahdollista, sillä Semex on testauttanut kaikki sonnit. Lista A2-sonneista on kaikkien nähtävillä yrityksen nettisivuilla. Ahlainen arvoi, että A2-maidosta ei tule suurempaa ilmiötä ennen kuin meijerit saavat virallisia tutkimustuloksia terveysvaikutuksista, kiinnostuvat ajatuksesta ja lähtevät mukaan kehittämään tuotantoa. Hän näkee A2-maidossa hyvän mahdollisuuden lypsykarjatiloille ja koko maitoketjulle. Byrokraattisista syistä suoramyynti on Ahlaisen mielestä hankaa.

Fabassa vain vientiin menevät eläimet testataan, sillä etenkin Aasiassa ja Afrikassa väestön on havaittu saavan A1-tyypin maidosta vatsaoireita. Siellä A2-tyypin sonneja arvostetaan enemmän. Mikko Säynäjärvi Fabasta ei sulje pois A2-maidon potentiaalista markkinarakoa.

Lähde: KMVET