Kuusen siemenestä on pulaa. Jos kuusen kukinta ja käpyjen kehitys onnistuvat, helpotusta tilanteeseen saadaan vuoden kuluttua.

Suomessa tuotetaan vuosittain noin sata miljoonaa kuusentainta. Jalostettua metsänviljelyaineistoa käyttämällä metsän tuotto kohenee.Tavoitteena on kasvattaa taimet siemenviljelyksiltä saatavasta jalostetusta siemenestä. Tällä halutaan varmistaa puuston lisäkasvu ja hyvä laatu. Kun esimerkiksi jalostettua kuusen siementä ei ole riittävästi, sen tilalla joudutaan käyttämään päätehakkuilta kerättyä, huonommin tuottavaa metsikkösiementä.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kuusen siemenpulaa pyritään kohentamaan muun muassa lisäämällä kuusen kukintaa sekä torjumalla käpy- ja siementuhoja.

Apua hormonista ja tuholaistorjunnasta

Tutkija Pekka Helenius kertoo, että kukintaa voidaan lisätä esimerkiksi gibberelliini-hormonilla, joka on puun oma, luontainen kasvunsääde. Hormonia injektoidaan puun runkoon, jolloin latvukseen kehittyy enemmän kukkasilmuja, ja niistä edelleen enemmän hede- ja emikukkia. Hormonilisäyksellä kukinta voi jopa kolminkertaistua.

Hormoniliuos on kallista ja se joudutaan injektoimaan puuhun vielä käsityönä. Kaupallisilla metsäpuiden siementuottajilla on jo osaamista, mutta kustannukset ja hyödyt täytyy kuitenkin puntaroida tarkkaan.

Siemensatoja pyritään suojaamaan käpy- ja siementuholaisilta integroidulla torjunnalla. Siinä yhdistellään biologisia ja kemiallisia menetelmiä. Suomessa kukittamiseen tarkoitettu hormonivalmiste ja ensimmäinen käpyjen hyönteistuhojen torjuntaan tarkoitettu kasvinsuojeluaine hyväksyttiin siemenviljelyskäyttöön vuonna 2015.

Kuusen odotetaan kukkivan ensi kesänä

Suurin syy kuusen siemenpulaan on siemenviljelysten huono hehtaarituotos. Suomessa on 365 hehtaaria rekisteröityjä kuusen siemenviljelyksiä, mutta niiden ikärakenne on epäedullinen.

Tutkija Katri Himanen Lukesta sanoo, että vanhimpien, 1960- ja 1970-luvuilla perustettujen viljelysten tuotanto on jo hiipumassa, eivätkä uudemmat, pitkän tauon jälkeen perustetut viljelykset vielä tuota siementä riittävästi. Hänen mukaansa siemenviljelysten satoja arvioitiin meillä vuosikymmeniä yläkanttiin. Tämä on yksi syy kuusiviljelysten vähäiseen perustamiseen 1980- ja 1990-luvuilla.

Kuusta istutetaan vuosittain noin 50 000 hehtaaria. Tulevina vuosina havukuitupuun kysyntä kasvaa uusien tuotantolaitosten myötä. Jalostettu aineisto toisi uusiin viljelymetsiimme vähintään kymmenen prosentin lisäkasvun ja saman verran lisää hakkuutuloja. Kuusta istutetaan paljon myös siksi, että kuusentaimet eivät maistu hirville.

Kuusi tuottaa runsaasti siementä vain pari kertaa vuosikymmenessä. Tämä aiheuttaa haasteita paitsi käytännön siementuotannolle, myös tutkimukselle. Himanen odottaa kuusen kukkivan tulevana keväänä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Ensi keväänä jalostettua kuusen siementä on vielä niukasti saatavilla, ja osa taimitarhoista kylvää pääasiassa kuusen ja koivun metsikkösiementä. Jos kuusen kukinta ja käpyjen kehitys onnistuvat, helpotusta kuusen siemenpulaan saadaan vuoden kuluttua.

Lähde: Merja Lindroos, Luke