Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät 65 000–89 000 hirven talvikantaan. Syksyn 2016 aikana saatiin saaliiksi noin 49 600 hirveä, mikä vastaa pitkälti ennakkoon suunniteltua saalismäärää.

Hirvitavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon sekä hirvien aiheuttamat vahingot että riistataloudelliset hyödyt. Hirvitiheystavoitteet vaihtelevat hirvitalousalueiden välillä ollen monin paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa matalammat. Korkeimmat tiheystavoitteet ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla. Matalimmat tavoitetiheydet ovat Lapin pohjoisimmilla hirvitalousalueilla.

Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa hirvien talvikannan säilyttämistä 65 000–89 000 yksilön välillä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsästyksen jälkeen syksyllä 2016 kanta oli 79 000–103 000 hirveä. Arvion mukaan korkeimmat hirvitiheydet löytyvät läntiseltä rannikkoseudulta, etelärannikolta ja maan keskiosissa. Matalimmat tiheydet ovat Pohjois-Karjalan ja Lapin alueilla. Hirvikannan koko on viime vuosina hieman kasvanut.

Tuoreimman kanta-arvion mukaan hirvitiheys on tavoitetasolla noin puolella hirvitalousalueista. Hirvikanta on tavoiteltua suurempi noin puolella alueista. Näillä alueilla kantaa pyritään tulevan syksyn metsästyksellä pienentämään tavoitetasolle.

Hirvikannan rakennetta on viime vuosina pyritty muuttamaan tasapainoisemmaksi. Tavoitteena on ollut aiempaa suurempi urosten osuus sekä hirvikannan korkeampi keski-ikä etenkin urosten osalta. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan hirvikannan urososuus on viime vuosina useimmilla hirvitalousalueilla kehittynyt haluttuun suuntaan. Monin paikoin aikuisia naarashirviä on kuitenkin hirvikannassa edelleen tavoiteltua enemmän.

Lähde: Suomen riistakeskus
Kuva: Suomen riistakeskus