Pystykarsinta

Pystykarsinnalla nopeutetaan luontaista karsiutumista ja lisätään erityisesti männyn ja rauduskoivun oksattoman tyvitukin määrää päätehakkuussa. Talouslaskelmissa pystykarsintaan sijoitetuille markoille on saatu 4-6 prosentin korko, mikä on varsin kilpailukykyinen muihin metsätalouden investointeihin verrattuna. Nykyisten istutusmänniköiden laatuongelmat viittaavat siihen, ettei huippulaatuisen tukin tarjonta ole ainakaan lisääntymään päin. Tämä oletettavasti parantaa pystykarsitun, hyvälaatuisen tukin asemaa markkinoilla.

Pystykarsinnalla nopeutetaan luontaista karsiutumista ja lisätään erityisesti männyn ja rauduskoivun oksattoman tyvitukin määrää päätehakkuussa. Talouslaskelmissa pystykarsintaan sijoitetuille markoille on saatu 4-6 prosentin korko, mikä on varsin kilpailukykyinen muihin metsätalouden investointeihin verrattuna. Nykyisten istutusmänniköiden laatuongelmat viittaavat siihen, ettei huippulaatuisen tukin tarjonta ole ainakaan lisääntymään päin. Tämä oletettavasti parantaa pystykarsitun, hyvälaatuisen tukin asemaa markkinoilla.

Parhaita karsintakohteita ovat tuoreiden ja kuivahkoiden kankaiden männiköt. Myös lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden rauduskoivikot soveltuvat karsittaviksi. Männiköiden keskiläpimitan (valtapuut) tulisi olla välillä 7-13 cm. Yli 15 cm läpimittaiset rungot eivät ole karsintakelpoisia, koska tällöin puut eivät ehdi tuottaa riittävästi oksatonta puuta päätehakkuuseen mennessä. Yli 2,5 cm paksuisia oksia ei suositella karsittaviksi. Rauduskoivuista karsitaan vain kuolleita oksia, koska elävien oksien karsiminen aiheuttaa värivikoja karsittuun runkoon.

Parhaaseen karsintatulokseen päästään suorittamalla karsinta kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen karsintakerta on tällöin puuston valtapituuden ollessa 5-7 m, karsintakorkeus on silloin 3 m. Toisella karsintakerralla karsintaa jatketaan noin 5,5 m korkeudelle 5-10 vuotta ensimmäisen karsinnan jälkeen.

Männyn sopivin karsinta-ajankohta on kevättalvi, jolloin tuhoriski on pienin. Syksyllä männiköitä ei pidä karsia eikä myöskään keväällä nila-aikaan. Rauduskoivun karsinta tulisi tehdä lehdellisenä aikana, jottei karsittaisi eläviä oksia.

Pystykarsinta kuuluu Kemeratukeen oikeuttaviin työlajeihin. Edellytyksenä on, että karsintakohteen puusto on terve, kasvuisa sekä tiheydeltään ja ikärakenteeltaan tasainen. Karsittavia runkoja tulee olla hehtaarilla vähintään 350. Kaikki puut on karsittava samaan minimikorkeuteen: 4 tai 5 metriin. Tuen määrä esim. Etelä-Suomessa vaihtelee 168,50 ja 210,50 euron välillä karsintakorkeudesta riippuen.

Pystykarsinnalla ei voi pelastaa huonolaatuista metsikköä, mutta hyvistä rungoista voi karsimalla saada entistä arvokkaampia!

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja