Ravinneanalyysit

Ravinneanalyysi kertoo luotettavasti puiden ravinnetarpeen, kun näytteet on kerätty ohjeiden mukaan. Ravinneanalyysejä tehdään sekä maasta että neulasista. Neulasanalyysi kuvaa paremmin puuston ravinnetilaa. Ravinneanalyysien tarve korostuu kasvuhäiriökohteissa ja peltojen metsityksissä. Analyysitulosten perusteella annetaan lannoitussuositus, mikäli siihen on aihetta. Analyysi kannattaa tehdä jo ennen havaittavien oireiden ilmaantumista, jos on aihetta epäillä ravinnehäiriöitä.

Ravinneanalyysi kertoo luotettavasti puiden ravinnetarpeen, kun näytteet on kerätty ohjeiden mukaan. Ravinneanalyysejä tehdään sekä maasta että neulasista. Neulasanalyysi kuvaa paremmin puuston ravinnetilaa.

Ravinneanalyysien tarve korostuu kasvuhäiriökohteissa ja peltojen metsityksissä. Analyysitulosten perusteella annetaan lannoitussuositus, mikäli siihen on aihetta. Analyysi kannattaa tehdä jo ennen havaittavien oireiden ilmaantumista, jos on aihetta epäillä ravinnehäiriöitä. Neulasanalyysi on osoittautunut maa-analyysiä tarkemmaksi, joten sitä suositellaan vain silloin, jos neulasanalyysiä ei voida tehdä.

Ravinneanalyysejä tekee Viljavuuspalvelu Oy, PL 500, 50101 Mikkeli, puh. 015-320 400.

Neulasanalyysi

Neulasnäytteet kerätään joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Lehtinäytteet otetaan elokuussa. Mainittuina aikoina otettujen näytteiden tulokset kuvaavat parhaiten puiden ravinteiden ottoa edellisenä kesänä. Kasvukauden aikana ravinnepitoisuudet voivat vaihdella ja olla säävaihteluista riippuvaisia.

Näytteet kerätään 5-10 vallitsevan tai tutkittavan latvuskerroksen puista ottamalla 1-2 ylimmän oksakiehkuran etelänpuoleista oksankärkeä. Mikäli näytettä ei saada ylimmistä oksista, se otetaan latvuksen ylimmästä kolmanneksesta. Poikkeavasta näytteenotosta tehdään merkintä taustatietoihin.

Lehtinäytteet otetaan latvuksen yläosasta siten, että näyte koostuu oksan keskivaiheilta kesän aikana syntyneiden oksien lehdistä. Uusimmat ja verson vanhimmat lehdet poistetaan näytteestä. Eri puulajeja ei saa sekoittaa keskenään.

Näytteet on helpointa kerätä harvennushakkuun yhteydessä. Ne voidaan ottaa myös oksasahalla, leikkurilla tai pakkasella haulikolla ampumalla. Lähetystä varten näytteet pakataan paperipussiin tai pahvirasiaan, ei muovipussiin. Lähetykseen merkitään mm. yhteystiedot, näytteiden numerot, metsän sijainti, tiedot metsän terveydestä ja lannoituksista, sekä analysoitavat ravinteet. Esipainettuja näytepusseja ja taustatietolomakkeita voi kysyä Viljavuuspalvelusta tai metsänhoitoyhdistyksestä.

Toteutetun terveyslannoituksen analyysikulujen korvausta voi tiedustella metsäkeskuksesta.

Neulasanalyysien tulkinnan ohjearvoja

Maa-analyysi

Kuvion koon ja yhtenäisyyden mukaan tarvitaan yksi tai useampia näytteitä kuviota kohti. Kukin analysoitava näyte kootaan noin kymmenestä, eri puolilta kuviota otetuista osanäytteistä. Kivennäismaalla näyte otetaan erikseen humuskerroksesta ja sen alapuolelta kivennäismaasta n. 10-15 cm paksuisesta kerroksesta.

Humuksen pinnalta poistetaan elävä sammal ja karike, minkä jälkeen otetaan näyteviipale kohtisuoraan maanpinnasta 20 cm syvyyteen saakka. Viipaleesta humus erotetaan toiseen ja kivennäismaa toiseen astiaan. Näin kootaan osanäytteet, joista sekoituksen jälkeen otetaan lopullinen vähintään 0,5 litran humus- ja 0,5 litran kivennäismaanäyte analyysiä varten. Näytteet merkitään selkeästi esim. kuvio 5/kivennäis, kuvio 5/humus.

Turvemaasta näyte otetaan poistamalla karike ja sammalkerros, sekä 5 cm:n paksuudelta pintaturvetta. Osanäytteet kerätään 5-15 cm:n kerroksesta yhteen astiaan. Sekoituksen jälkeen otetaan lopullinen 0,5 litran näyte analysoitavaksi. Pellonmetsitysalueilla näytteet otetaan muokkauskerroksesta. Oheen liitetään näytteen tunnistamis- ja metsikkötiedot, sekä metsänomistajan yhteystiedot.

Maa-analyysien tulkinnan ohjearvoja

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja