Terveyslannoitus on estänyt ja/tai korjannut kaliumin ja boorin puutteen aiheuttaman kasvuhäiriön pellonmetsityksessä Tuusniemellä

Terveyslannoituksella tarkoitetaan toimenpidettä jolla ehkäistään tai korjataan maan ravinnetaloudesta johtuvia puuston kasvuhäiriöitä. Kasvuhäiriöt alentavat puuston laatua ja voivat pahimmillaan estää kokonaan ainespuun kasvun.

Viljavien kivennäismaiden kuusikoissa esiintyy boorinpuutoksen aiheuttamia kasvuhäiriöitä erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Boorinpuutos aiheuttaa puun pituuskasvun tyrehtymisen, monilatvaisuuden seurauksena runkovikoja ja pahimmillaan puun pensastumisen. Nämä kasvu- ja laatutappiot voivat aiheuttaa pahimmillaan useiden tuhansien eurojen rahalliset menetykset hehtaarilla kiertoajan kuluessa. Boorilannoitteilla tehdyllä terveyslannoituksella taataan puuston terve kasvu ja normaali kehitys

Pellonmetsityksessä lannoitus on onnistumisen edellytys. Varsinkin turvepeltojen taimikoissa esiintyy yleensä kaliumin ja/tai boorin puutteesta johtuvia kasvuhäiriöitä. Myös kivennäispelloilla tavataan runsaasti boorin puutteesta johtuvia kasvuhäiriöitä.

Suometsissä tarvitaan hyvin yleisesti ravinnetilannetta korjaavaa ja tasapainottavaa fosfori-kalium lannoitusta. Jotta suometsät pystyisivät tuottamaan laadukasta puuta tarvitaan myös ravinteita - pelkkä ojitus ei riitä. Suometsiin suositellaankin fosforia, kaliumia ja booria sisältäviä lannoituksia, jotta nuoret suopuustot kehittyvät tulevaisuudessa tukkipuun mittoihin. Varttuneissa aikanaan fosforilla ja kaliumilla peruslannoitetuissa puustoissa fosforin lannoitusvaikutus tyypillisesti jatkuu edelleen, mutta kaliumista ja boorista on ankara puute. Tässä vaiheessa tehdyllä kalium- ja boorilannoituksella suometsän ravinnetila pysyy hyvänä kiertoajan loppuun asti.

Lannoittaen parempi kasvu

Lannoitus lisää puuston kasvua 40-50 prosenttia, nopeuttaa runkojen järeytymistä ja lyhentää hakkuuvälejä. Suurimmat kasvunlisäykset saadaan nuorissa ja keski-ikäisissä metsissä, joissa kasvu luonnostaan on parhaimmillaan. Puuston ikääntyessä kasvu alenee, samoin lannoituksen antama kasvunlisäys. Kuitupuustossa lannoitus nopeuttaa runkojen järeytymistä tukiksi ja parantaa näin arvokasvua. Tukkipuustoissa kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta ja kasvunlisäys nopeasti päätehakkuussa realisoitavissa.

Määrällisesti suurimmat kasvunlisäykset saadaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa kasvunlisäys on suhteellisesti suurempi, mutta määrältään pienempi kuin etelämpänä. Pohjois-Suomessa korostuu lannoituksen kiertoaikaa lyhentävä vaikutus.

Kangasmaiden männiköissä riittää yleensä pelkkä typpilannoitus. Jatkolannoituksiin suositellaan joka toisella kerralla Metsän NP1 -lannosta.

Kuusikoissa typpi yhdessä fosforin kanssa antaa yleensä 2-4 m3/ha suuremman kasvunlisäyksen kuin pelkkä typpi. Vaikutusaika kangasmailla on 7-8 vuotta. Kuusikoissa boorilisäys on aina tarpeen. Kuusikoihin suositellaan Metsän NP1-lannoitusta.

Kertalannoituksella saadut keskimääräiset kasvunlisäykset kangasmailla
Etelä- ja Keski-Suomi	15-25 m3/ha
Pohjois-Suomi	10-20 m3/ha

(typpeä 150 kg/ha, vaikutusaika 7-8 vuotta).

Turvemailla kasvunlisäysten vaihteluväli on suurempi kuin kangasmailla. Parhaat kasvutulokset on saatu runsastyppisillä soilla PK-lannoituksella. Etelä- ja Keski-Suomen rämemänniköissä puuston kasvu on lisääntynyt 2,5 m3 vuodessa hehtaaria kohti. Turvemailla lannoituksen vaikutusaika on jopa yli 30 vuotta. Puuston ravinnetilaa kannattaa kuitenkin seurata varsinkin kaliumin osalta.

Lannoitus rytmitetään hakkuukiertoon sopivaksi. Parhaana ajankohtana pidetään lannoitusta 2-4 vuotta harvennuksen jälkeen. Tosin on olemassa tuloksia, joissa lannoitus lisäsi kasvua eniten, kun se tehtiin samaan aikaan harvennuksen kanssa. Päätehakkuuta edeltävä lannoitus tehdään kangasmailla vajaa 10 vuotta ennen hakkuuta. Suometsissä lannoitus ajoitetaan usein kunnostusojituksen yhteyteen ja olisikin parasta, että lannoitus toteutettaisiin ennen kunnostusojitusta. Tällä järjestyksellä voidaan parhaiten välttää ravinteiden joutuminen ojiin.