Kirjautuminen
Yara Suomen tutkimustuloksia 2009
|
Peltolohkon lannoitushistoria vaikuttaa viljan satoon Tutkimusasemalla on tutkittu lannoitustasojen vaikutuksia sadon määrään ja laatuun pitkäaikaisissa lannoituskokeissa. Lohkon lannoitushistoria vaikuttaa pitkällä aikavälillä seuraavien vuosien satoon. Kasvin tarpeen mukainen lannoitus takaa tasaisen korkean satotason ja viljan hyvän laadun. Pelkkä typpi ei riitä, vaan tasapainoisella NPKS-lannoituksella saadaan optimaalinen sato.
|
![]() |
|
Huomioi valkuaisen vaikutus lannoitukseen Viime kesänä saatiin kevätvehnästä ennätyssatoja. Sadon kasvaessa myös ravinteiden tarve lisääntyy, minkä vuoksi typpilannoitus ei viime kasvukautena riittänyt suurilla sadoilla valkuaisen muodostukseen. Valkuaistavoite tuleekin huomioida jo lannoitusta suunniteltaessa.
|
![]() |
|
Lannoita vehnä lajikkeen mukaan, saat varmemmin myllyvehnää Kokeet osoittavat että erityyppisten vehnälajikkeiden välillä on selkeät erot satotasossa ja valkuaispitoisuuksissa eri lannoitustasoilla. Panostaminen lannoitukseen kannattaa, kun perusasiat viljelyssä ovat kunnossa.
|
|
|
Rikkilannoitus lisää ensisijaisesti sadon määrää Kenttäkokeissa on todettu että rikkilannoitus on nostanut kevätvehnän, ohran ja rapsin satoja 10–30 %, kun maan rikkipitoisuus on ollut välttävä tai huonompi. Rikkilannoituksen lisätessä satoa sen valkuaispitoisuus laskee.
|
![]() |
|
Kaliumlannoituksen puute johtaa suureneviin satotappioihin
|
![]() |
|
Steinar-kauralla huippusatoja
|
![]() |
|
Hyvä ruislajike vastaa lannoitukseen
|
![]() |
|
Evolo-hybridiruis osoitti kokeissa voimakkaan versoutumiskykynsä
|
|
| Suuren satopotentiaalin rapsit vaativat riittävän lannoituksen
Viime kesän suotuisissa kasvuoloissa Trapper-, Highlight- ja Marie- kevätrapsit tuottivat Kasvuohjelmakokeessa huippusadot, parhaimmillaan yli 3000 kiloa hehtaarilta. Rapsi ja rypsi ovat kuitenkin ravinteiden suhteen vaativia viljelykasveja. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää rikin, fosforin ja boorin riittävyyteen.
|
|
| Mikrobivalmiste ei korvannut typpilannoitusta
Suomen markkinoille viime keväänä tullut mikrobivalmiste ei Kotkaniemen tutkimusaseman kokeissa korvannut typpilannoitusta kokonaan tai edes osittain. Valmistetta käyttämällä vehnän sato laski yli 2500 kg/ha suositusten mukaiseen lannoitukseen verrattuna.
|
|
|
Virkistääkö lehtilannoitus kellastunutta kasvustoa? Jos kasvusto ei ole täysin keltaista ja juuristo on vielä pääosin terveen valkoista, kannattaa pellon pinnan vähän kuivahdettua miettiä moniravinteisen lehtilannoitteen ruiskuttamista. Tällöin akuutissa ravinteiden puutostilassa kasvilla on nopeasti käytettävissä kaikkia tärkeimpiä ravinteita. Juuriston heikentyneen toiminnan vuoksi lehtien kautta annettu ravinnelisä on perusteltua.
|
![]() |
| Kokemuksia Attribut Superin ja lehtilannoitteiden tankkiseoksista Viime kesänä tutkimusasemalla testattiin lehtilannoitteiden ja Attribut Superin sekoitettavuutta. Kokeen mukaan normaaleissa ruiskutusoloissa Attribut Superia voi ruiskuttaa Typpiliuoksen, FoliCare Superin, Urean,Mangaanisulfaatin ja Dissolvine Mn:n kanssa tankkiseoksena. Mikään seos ei myöskään aiheuttanut kevätvehnällä silminnähtäviä vioituksia eikä korrenlyhentymistä. |
![]() |








