urea laidunkaudella

mikä mahtaisi olla sopiva urea eri tuotostasoilla? miksiköhän urea oli kesäkuussa laitumella 14 ja 16 normaalilla typpilannoituksella 80 kg N, keskituotos n.9000 väkirehuna viljaa, mel-leikettä ja hiukka rypsiä yli 30 kg lypsävillä, valk. n. 3.35? miksi syyslaitumella sonta lentää oli urea mitä tahansa?

Vastaus: 

Maidon ureataso 30-35 mg/100 ml on useimmiten ollut toimivin. Lehmät ovat lypsäneet hyvin ja tiinehtyneet hyvin. Jos urea on alle 20 tai alle 25 mg/100 ml, on pötsin mikrobeilla valkuaisesta jo puutetta. Lehmä voi silti tuottaa hyvin, vaikka urea olisi alhaallakin, jos rehut ovat hyviä ja väkirehut sisältävät runsaasti hyvälaatuista valkuaista, ja lehmä saa riittävästi aminohappoja ohitusvalkuaisesta. Mutta rehun sulatus pötsissä ei ole enää optimaalista.

Laidunruohon kasvu oli tänä vuonna kesäkuussa hyvillä säillä nopeata ja valkuaispitoisuus jäi ehkä vähän alemmaksi. Typpilannoituksen teho riippuu myös levitysajankohdasta. Jos lannoite on levitetty kuivaan maahan, ei se ole liuennut kasvien käyttöön. Jos lannoite levitetään ajoissa, niin kevätkosteus käytetään paremmin hyödyksi ja lannoitteen typpi liukenee paremmin. Maidon ureaa nostaa nopealiukoinen valkuainen, ja sekä väkirehun valkuaislisän että laidunruohon vaikutus ureaan on pienempi kuin esimerkiksi säilörehun valkuaisen, joka säilönnän aikana muuttuu enemmän liukoiseksi.

Syyslaitumella sonta voi lentää, koska ruohon kuitupitoisuus on kesärehua alhaisempi. Myös sokeripitoisuus voi aurinkoisina päivinä kohota, ja lisätä sontaongelmaa. Yöt ovat myös kylmiä ja pakastunut rehu saa pötsimikrobit toimimaan heikommin. Jälkikasvustossa voi olla myös pilaantunutta ruohoa mukana.

t. Kari Hiss

Vastaaja:
Tuija Huhtamäki (tuija.huhtamaki@suomenrehu.com)

21.09.2000