Ohra
• Mallasohra
• Rehuohra
• Tärkkelysohra
Kaura
• Rehukaura
• Elintarvikekaura
Kevätvehnä
• Myllyvehnä
• Rehuvehnä
Syysvehnä
• Myllyvehnä
• Rehuvehnä
Öljykasvit
• Rypsi
• Rapsi
• Syysöljykasvit
mikä mahtaisi olla sopiva urea eri tuotostasoilla? miksiköhän urea oli kesäkuussa laitumella 14 ja 16 normaalilla typpilannoituksella 80 kg N, keskituotos n.9000 väkirehuna viljaa, mel-leikettä ja hiukka rypsiä yli 30 kg lypsävillä, valk. n. 3.35? miksi syyslaitumella sonta lentää oli urea mitä tahansa?
Maidon ureataso 30-35 mg/100 ml on useimmiten ollut toimivin. Lehmät
ovat lypsäneet hyvin ja tiinehtyneet hyvin. Jos urea on alle 20 tai
alle 25 mg/100 ml, on pötsin mikrobeilla valkuaisesta jo puutetta. Lehmä
voi silti tuottaa hyvin, vaikka urea olisi alhaallakin, jos rehut ovat
hyviä ja väkirehut sisältävät runsaasti hyvälaatuista valkuaista, ja
lehmä saa riittävästi aminohappoja ohitusvalkuaisesta. Mutta rehun
sulatus pötsissä ei ole enää optimaalista.
Laidunruohon kasvu oli tänä vuonna kesäkuussa hyvillä säillä nopeata ja
valkuaispitoisuus jäi ehkä vähän alemmaksi. Typpilannoituksen teho
riippuu myös levitysajankohdasta. Jos lannoite on levitetty kuivaan
maahan, ei se ole liuennut kasvien käyttöön. Jos lannoite levitetään
ajoissa, niin kevätkosteus käytetään paremmin hyödyksi ja lannoitteen
typpi liukenee paremmin. Maidon ureaa nostaa nopealiukoinen valkuainen,
ja sekä väkirehun valkuaislisän että laidunruohon vaikutus ureaan on
pienempi kuin esimerkiksi säilörehun valkuaisen, joka säilönnän aikana
muuttuu enemmän liukoiseksi.
Syyslaitumella sonta voi lentää, koska ruohon kuitupitoisuus on
kesärehua alhaisempi. Myös sokeripitoisuus voi aurinkoisina päivinä
kohota, ja lisätä sontaongelmaa. Yöt ovat myös kylmiä ja pakastunut rehu
saa pötsimikrobit toimimaan heikommin. Jälkikasvustossa voi olla myös
pilaantunutta ruohoa mukana.
t. Kari Hiss
Vastaaja:
Tuija Huhtamäki (tuija.huhtamaki@suomenrehu.com)
21.09.2000