Peltolohkon lannoitushistoria vaikuttaa viljan satoon

Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla on tutkittu lannoitustasojen vaikutuksia sadon määrään ja laatuun pitkäaikaisissa lannoituskokeissa.

Kenttäkokeen lannoitus vuosina 1966-2008

Runsasmultaiselle hietasavelle perustettu kenttäkoe on vuosittain lannoitettu ajanjaksolle tyypillisellä moniravinteisella peltolannoitteella. Lannoitteesta on aina ollut kolme  käyttömäärää: "Korkea" (N 150 kg/ha), "Käytäntö" (N 100 kg/ha) ja "Matala" (N 50 kg/ha). Kukin lannoitustaso on aina sijoitettu samalle paikalle.

Lannoitteiden ravinnesuhteet  ovat vuosien myötä muuttuneet: typpipitoisuudet ovat suurentuneet, fosfori- ja kaliumpitoisuudet ovat pienentyneet. Lannoitteet ovat aina sisältäneet 2-3 %  rikkiä.

Esimerkkejä käytettyjen lannoitteiden ravinnesuhteista (N-P-K): Normaali Super Y-lannos  (15-9-12), Normaali Y-lannos (16-7-13),  Pellon Y4 (20-4-7) ja YaraMila Pellon Y1 (27-2-3).

Vuosien 1966-2008 yhteenveto

Lannoitustasojen väliset satoerot ovat olleet hyvin johdonmukaiset: Mitä suurempi lannoitusmäärä sitä suurempi ja laadultaan parempi sato. Viljan jyväsadot ovat 2000-luvulla olleet lohkoittain keskimäärin seuraavat: "Korkea" 5300 kg/ha, "Käytäntö" 4600 kg/ha ja "Matala" 2700 kg/ha.

Lannoitustasojen muodostamille lohkoille kynnetty olki- ja juurimassa on ollut suorassa suhteessa satoon. Maahan kynnetty kasvimassa on parantanut lohkojen ominaisuuksia, maan rakennetta ja viljavuutta.

Erilaiset lannoituskäytännöt ovat vaikuttaneet maan ravinnepitoisuuksiin. Viljavuustutkimuksen analyysitulokset olivat vuonna 2008 lohkoittain:

Lannoitus vuonna 2009

Vuonna 2009 koejärjestelyjä muutettiin niin, että kaikki lohkot (lannoitustasot) saivat 100 kg typpeä/ha. Puolet jokaisesta lohkosta lannoitettiin sen P-luokan mukaisella YaraMila-lannoitteella ja toinen puoli Suomensalpietarilla.

Lohkoille "Korkea" ja "Käytäntö" lannoitteeksi sopi YaraMila Pellon Y1 (27-2-3) ja lohkolle "Matala" YaraMila Pellon Y2 (24-4-4). Koekasviksi kylvettiin NFC Tipple-ohra.

Tulokset vuonna 2009

Lohkon aikaisempi (1966-2008) lannoitushistoria vaikutti vuoden 2009 ohran satoon peräti 1700 kg/ha. YaraMila lannoituksella saatiin korkean lannoitustason lohkolta ohraa 4110 kg/ha. Käytäntöä lähellä olevalta lohkolta saatiin 3330 kg/ha ja  matalan lannoitushistorian lohkolta vain 2430 kg/ha.

Sateinen kasvukausi saattoi suurentaa satoeroja. Ohran kasvu häiriintyi todennäköisesti enemmän lohkoilla joille on vuosittain kynnetty vähän kasvinjätettä.

Lannoitteen ravinnesisältö vaikutti myös ohran satoon. Moniravinteinen YaraMila tuotti kaikilla lohkoilla (500-800 kg/ha) suuremmat sadot kuin Suomensalpietari.

Lohkon lannoitushistorian vaikutus sadon valkuaispitoisuuteen oli pieni. Lohkolla "Korkea" valkuaispitoisuus oli 9,7, lohkolla "Käytäntö" 9,6 ja lohkolla "Matala" 9,5. Tulos on kuitenkin merkittävä koska sadon suuretessa valkuaispitoisuus yleensä laskee jos typpilannoitus pidetään samana.

Lannoitushistoria ja käytetty lannoite vaikuttivat merkittävästi  jyväsadon tuhannen jyvän painoon (Tjp). Vaikutukset hehtolitranpainoon  (Hlp) olivat samansuuntaiset mutta pienemmät.

Yhteenveto:

Lohkon lannoitushistoria vaikuttaa pitkällä aikavälillä seuraavien vuosien satoon. Kasvin tarpeen mukainen lannoitus takaa tasaisen korkean satotason ja viljan hyvän laadun. Pelkkä typpi ei riitä,  vaan tasapainoisella NPKS lannoituksella saadaan optimaalinen sato.