Rikkilannoitus lisää ensisijaisesti sadon määrää

Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa on todettu että rikkilannoitus on nostanut kevätvehnän, ohran ja rapsin satoja 10–30 %, kun maan rikkipitoisuus on ollut välttävä tai huonompi. Näitä peltoja on Suomessa  noin 30 % peltoalasta.

1. kuvassa on esitetty kolmen kenttäkoesarjan tulokset vuosilta 2007–2009. Eri kasvilajien typpilannoitus oli suosituksen mukainen. Kylvölannoitus tehtiin YaraMila Pellon Y 3  lannoitteilla  joissa oli rikkiä  0  %, 3 % tai 6 %. Käyttömäärällä 500 kg/ha oli siis rikkiä noin 0 kg, 15 kg tai 30 kg/ha.

Ensimmäisessä koesarjassa rikkilannoitus lisäsi kevätvehnän satoa vuosina 2007–2009 keskimäärin 1000 kg/ha. Kahdessa muussa koesarjassa rikkilannoitus lisäsi kevätvehnän, ohran ja rapsin satoja  vuosina 2008 ja 2009  keskimäärin 400 kg/ha.

Kenttäkokeet ovat osoittaneet, että pellon kärsiessä rikin puutteesta rikkilannoitus lisää ensisijaisesti sadon määrä.  Rikkilannoituksen lisätessä satoa sen valkuaispitoisuus laskee.

2. kuvan kevätvehnän satopylväisiin on lisätty jyväsatojen valkuaispitoisuudet. Rikkilannoituksen lisätessä satoa, sadon valkuaispitoisuus laski 0,4 prosenttiyksikköä. Enimmillään on sadon valkuaispitoisuus laskenut yli yhdellä prosenttiyksiköllä. Riittävän valkuaispitoisuuden varmistamiseksi on lannoitusta suunniteltaessa huomioitava suuremman sadon vaatima typpimäärä.

Rikkiä ja muita ravinteita tarvitaan oikeassa suhteessa, jotta kasvi voi hyödyntää lannoitetypen = tasapainoinen lannoitus. Kevätlannoitukseen kannattaa aina käyttää moniravinteisia ja seleenipitoisia YaraMila NPKS-lannoitteita.

Kun rikin viljavuusluku on punaisella sopii mahdolliseen kasvukauden aikaiseen täydennyslannoitukseen erinomaisesti uusi YaraBela N26, S14-lannoite, jossa on 26 % typpeä ja 14 % rikkiä.

Yara Suomi on järjestänyt yli 200 kenttäkoetta liittyen viljelykasvien rikkilannoitukseen.