Kylvöille-sarja 15/15 - Sokerijuurikkaan suorakylvökone testattavana satakuntalaisilla tiloilla

Kylvökausi 2015 alkoi juurikkaan osalta jo huhtikuun puolessa välissä hyvinkin kuivissa olosuhteissa.

Kylvökausi 2015 alkoi juurikkaan osalta jo huhtikuun puolessa välissä hyvinkin kuivissa olosuhteissa. Alkuun vaikuttikin siltä, että pääosa kylvöistä saataisiin tehtyä vappuun mennessä, kuten edellisvuonna. Kevätsäässä tapahtui kuitenkin käänne, ja tasaisin väliajoin tulleet sateet keskeyttivät kylvötyöt koko juurikkaan viljelyalueella jopa yli viikon ajaksi. Toukokuun puoleen väliin mennessä kylvetyt lohkot kärsivät monin paikoin kuorettumista, mutta uusintakylvöjä on siitä huolimatta tehty vasta alle 10 ha alueelle, mikä on olosuhteisiin nähden erittäin vähän. Juurikkaan osalta kylvöt ovat loppusuoralla ja toukokuun loppuun mennessä kaikki lienee kylvetty.

Juurikkaan suorakylvökone testissä muutamalla tilalla

Sokerijuurikas on perinteisesti kylvetty

Agromasterin työjälkeä Eurajoella. Pellon pinta säilyy lähes koskemattomana.
kynnettyyn maahan, ja viljelyn onnistumisen kannalta se on edelleenkin suositeltavin menetelmä. Juurikkaan suorakylvöön soveltuvia koneita ei Suomessa ole ollut käytännössä katsoen ollenkaan. Tälle vuodelle saatiin kokeiltavaksi säkyläläisen Propax Agron maahantuoma Agromaster-tarkkuuskylvökone, jolla testattiin sänkikylvöä mm. Eurajoella, Sastamalassa ja Säkylässä. Aluksi kyseinen kone vaikutti melko monimutkaiselta, mutta osoittautui lopulta varsin helppokäyttöiseksi. Itse kylvötyö sujui hyvin ja siemenet menivät oikeaan syvyyteen, oikealla taimivälillä. Lannoitteen sijoitussyvyys ei tosin savisella koelohkolla ollut aivan optimaalinen apulannan jäädessä hieman liian pintaan. Kokeilun lopullinen onnistuminen/epäonnistuminen ei todennäköisesti jää kuitenkaan siitä seikasta kiinni.

Suorakylvön haasteet ja mahdollisuudet sokerijuurikkaalla

Sokerijuurikkaan viljelyssä rikkakasvien onnistunut torjunta näyttelee erittäin merkittävää osaa. Kynnettäessä saadaan vähennettyä siemenrikkakasvien, etenkin peltosaunion, ja juolavehnän määrää. Rikkakasvien torjunta onnistuu parhaiten, kun rikat ovat sirkkalehtiasteella ja ruiskutusnesteen tavoitettavissa. Suorakylvössä esikasvin jättämä kasvijäte suojaa pieniä sirkkataimia ja pahimmassa tapauksessa varsinkin torjunta-ajankohdaltaan haasteellinen peltosaunio pääsee kasvamaan liian isoksi. Pitkään sänkeen puiminen vähentää pahnan määrää, muttei täysin poista ongelmaa. Tänä keväänä kylvetyiltä suorakylvölohkoilta pahimmat rikat on pyritty torjumaan sekä syksyllä että keväällä tehdyillä glyfosaattikäsittelyillä.

Olosuhteet suorakylvöön lähes optimaaliset sateisesta toukokuusta huolimatta.
Suorakylvön edut kyntöön verrattuna ovat sokerijuurikkaalla samat kuin viljalla. Työmäärän ja kustannuksien väheneminen on itsestään selvä etu. Myös pellon tallautuminen vähenee menetelmän ansiosta ja juurikkaan osalta pellon kantavuus noston aikana lienee etenkin märkinä syksyinä kynnettyjä lohkoja parempi. Rikkakasvin torjunnan osalta suorakylvö voi olla kustannuksia lisäävä, mutta myös niitä vähentävä tekijä. Esimerkiksi keväisen glyfosaattikäsittelyn onnistuminen voi alentaa valikoivien aineiden käyttötarvetta ja parhaassa tapauksessa pudottaa yhden ruiskutuskerran kokonaan pois. Kokeilussa ollut Agromaster ei muokannut kylvöalustaa käytännössä ollenkaan, joten uusia rikkakasveja ei pitäisi kasvukauden aikana merkittävästi taimettua. Kuukauden päästä ollaan todennäköisesti viisaampia tässäkin asiassa. Menetelmänä juurikkaan suorakylvö vaatii vielä tutkimista. Onnistuessaan siitä voisi tulla yksi vaihtoehto, jolla tasattaisiin varsinkin keväistä työmäärää ja kiirettä.

Hyvää alkavaa kesää Farmitin lukijoille!

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja