Vuonna 2010 maatalouden suurvahingoissa saavutettiin huippu - toivottavasti

Vuosi 2010 jää tilastoihin vuotena, jolloin maatalouden suurvahinkojen määrä nousi aivan uudelle tasolle. Toinen viime vuodelle tilastoitu vahinkoennätys liittyy myrskyihin, joiden korvausten loppusumma kohosi korkeammalle kuin koskaan aiemmin.

Toivottavaa on, että vuosi 2010 ilmenee tulevaisuudessa taaksepäin katsottaessa poikkeuksellisena piikkinä selvästi matalammassa vahinkosarjassa. Toinen vaihtoehto on se, että nyt Suomessa noustiin vahinkojen määrissä pysyvästi korkeammalle tasolle. Edellä mainituissa tilastoissa näkyviä vahinkoja sattui paljon, mutta silti vain osa niistä kirjautuu vakuutusyhtiöiden tilastoihin korvauksina. Osa syntyneistä vahingoista jää maatilayrittäjien kontolle vakuutuksen puuttumisen vuoksi tai siksi, että vahinko ei kuulu vakuutusten korvauspiiriin.

Finanssialan keskusliiton kokoama alustava tilasto kaikkien vakuutusyhtiöiden maatalouden ns. suurvahingoista puhuu karua kieltään. Suurvahingoksi luetaan vahingot, joiden korvausmäärä ylittää 200 000 euroa. Kuvion suurvahingot ovat tulipaloja. Vuosien välillä on ollut aiemminkin vaihtelua, mutta vuosi 2010 oli todella poikkeuksellinen.

Maatalouden rakennekehityksen myötä on luonnollista, että myös suurien vahinkojen osuus lisääntyy. Samanaikaisesti on kuitenkin todisteltu sitä, että uudisrakentaminen tuottaa aiempaa paloturvallisempaa rakennuskantaa. Ikävä kyllä näin ei ole tilaston mukaan käynyt. Vahinkojen kohteina on yhtä lailla hyvin uusiakin rakennuksia.

Syttymissyinä suurvahingoissa korostuvat sähkölaitteisiin liittyvät syyt. Puolet selvitetyistä syttymissyistä liittyy sähkölaitteisiin tai – asennuksiin. Vahinkojen rajoittamisessa on paloviranomaisten mukaan korostunut palo-osastoinnin merkitys.

Myös maa- ja metsätalousministeriössä havahduttiin maatalouden suurvahinkojen kasvuun. Siksi kesällä 2010 astui voimaan tuettua maatalousrakentamista koskeva uusittu paloturvallisuusohje. Kyseisen ohjeen konkreettisimmat muutokset koskevat osastokokovaatimuksia ja palovaroitinjärjestelmiä.

Suurpaloista voi ottaa oppia, sillä kaikkien ei tarvitse kokea vahinkoja oman kantapään kautta. MMM:n paloturvallisuusohjeen noudattaminen kaikessa uudisrakentamisessa, maatalouden palovaroitinjärjestelmän käyttöönotto myös vanhoissa tuotantorakennuksissa sekä sähkölaitteiden säännölliset tarkastukset asiantuntijavoimin auttavat merkittävästi ehkäisemään suuria palovahinkoja.