LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,3 prosenttiin ja ensi vuoden 1,0 prosenttiin. Kaksoistaantuma on osoittautumassa jopa 1990-luvun lamaa vakavammaksi. Myös maailmantalouden näkymät ovat heikkenemässä.

”Suomi ei ole päässyt vielä kunnolla mukaan viime vuonna käynnistyneeseen euroalueen elpymiseen. Tämä osoittaa sen, että Suomen talouden ongelmat ovat enemmän rakenteellisia kuin suhdanneluonteisia. Suomen teollinen pohja on viime vuosina merkittävästi kaventunut, eikä vientisektori tällä kertaa toivu totutulla tavalla globaalin elpymisen vanavedessä”, kertoo LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen.

Suomen bruttokansantuote alkoi supistua vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Tämän jälkeen talous ei ole kasvanut yhdelläkään vuosineljänneksellä. Vaikka BKT supistui maltillisemmin viime vuoden aikana, siirtyi vuodelle 2014 edelleen jonkin verran negatiivista kasvuperintöä, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan finanssikriisin jälkeinen kaksoistaantuma Suomessa on osoittautumassa jopa 1990-luvun lamaa vakavammaksi. ”BKT:n kokonaispudotus ei ole ollut yhtä dramaattinen, mutta elpyminen on hitaampaa ja edellisen huipun saavuttaminen vie selvästi enemmän aikaa kuin 1990-luvulla. Julkisen sektorin epätasapainot ja alhainen tuottavuus, ikääntyminen sekä koko talouden heikentynyt kilpailukyky näkyvät tuotantopotentiaalin rapautumisena.”

LähiTapiola on laskenut vuoden 2014 kasvuennusteen -0,3 prosenttiin. ”Ennusteemme perustuu näkemykseen, että kokonaistuotannon supistuminen päättyy vuoden toisella neljänneksellä ja BKT kääntyy lievään kasvuun vuoden jälkipuoliskolla. Odotamme rakenteellisten ongelmien vähitellen helpottavan vuonna 2015. Globaalien taloussuhdanteiden heikkenemisen vuoksi olemme kuitenkin laskeneet myös ensi vuoden kasvuennustettamme 1,6 prosentista 1,0 prosenttiin”, Järvinen sanoo.

Saneeraustarve lisääntynee julkisella sektorilla

Suomen työttömyysaste kääntyi kesällä 2012 hienoiseen nousuun, mutta on säilynyt kuitenkin maltillisena heikkoon BKT-kehitykseen nähden. Työttömyyden kasvua on vaimentanut väestön eläköityminen.

Tarve parantaa talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä voi Järvisen mukaan kasvattaa työttömyyttä vielä jonkin aikaa, vaikka yleinen toimintaympäristö alkaisikin entistä voimakkaammin elpyä. ”Saneeraustarve voi jopa lisääntyä aloilla, joilla tuottavuus on kehittynyt heikoiten. Näihin kuuluvat esimerkiksi julkinen sektori, palvelualat ja kauppa. Suomen kilpailukyvyn palauttamista vaikeuttaa myös kilpailijamaita korkeampi inflaatio.”

LähiTapiola odottaa työttömyyden lievän nousun jatkuvan aina vuoden 2015 alkupuoliskolle asti. Kasvun piristyminen alkaa tukea työllisyyttä vasta ennustejakson lopulla. ”Emme ole muuttaneet vuosien 2014 - 2015 työttömyysennusteitamme, 8,5 prosenttia ja 8,0 prosenttia, mutta talouskäänteen viivästyminen lisää riskiä työttömyyden ennakoitua hitaammasta alenemisesta vuoden 2015 aikana”, Järvinen sanoo.

Maailmantalouden suhdanteet ovat heikkenemässä

Maailmantalouden kasvu hidastui keväällä ja teollisuusmaiden ennakoivat suhdanneosoittimet ennustavat suhdanteiden heikkenevän myös loppuvuonna.

”Kokonaisuutena vuodesta 2014 on tulossa edellisvuotta parempi, mutta ensi vuosi uhkaa jäädä odotettua heikommaksi”, Järvinen kertoo.

Teollisuusmaiden ja kehittyvien talouksien kasvunäkymät ovat edelleen kaksijakoiset. ”Kestävää, tasapainoista ja vahvaa kasvua ei ole näköpiirissä ennen kuin rakenteelliset ongelmat on ratkaistu. Suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, Kiinan talouden todelliseen tilaan, teollisuusmaiden deflaatioon eli yleiseen hintatason hintojen laskuun ja valuuttasotaan.”

Kiinan kasvu hidastuu odotuksia nopeammin

Monissa kehittyvissä talouksissa on edessä kasvun rakenteellinen hidastuminen. Maailmantalouden kasvusta noin puolet tulee kehittyvästä Aasiasta ja Kiina on alueen ylivoimaisesti tärkein talous. LähiTapiolan Kiinan taloutta kuvaavan suhdanneosoittimen heikkenevä trendi jatkuu. Kuvaaja alkaa olla jo lähellä vuoden 2009 pohjatasoja.

”Kiinassa kasvun syklinen hidastuminen on ollut selvästi odotuksia voimakkaampaa. Kiinan valtiolla on kuitenkin erittäin suuret resurssit käytössään ja hallitsematon talouden taantuma on hyvin epätodennäköinen”, Järvinen sanoo. Kasvavista talouksista Intian suhdannenäkymä on Järvisen mukaan vahvin.

”Venäjällä Ukrainan kriisi sekä lännen talouspakotteet vaikuttavat negatiivisesti ainakin vuoden 2014 näkymiin ja kasvu jää selvästi potentiaalista kasvuvauhtia alhaisemmaksi.”

Asuntojen hintojen alueelliset erot kärjistyivät

Asuntomarkkinat ovat jakaantuneet yhä selvemmin alueellisesti kasvukeskuksien ja pienempien alueiden sekä pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille. Muutto työpaikkojen perässä pienemmiltä paikkakunnilta kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkisedulle ovat kärjistäneet alueellisia eroja.

”Pääkaupunkiseudulla uusien kerrostaloasuntojen hinnat ovat olleet selvässä nousussa ja vanhat kerros- ja rivitaloasunnot ovat myös säilyttäneet hintansa epävarman taloustilanteen keskellä. Erityisesti pienet asunnot ovat käyneet hyvin kaupaksi. Muualla Suomessa epävarma taloustilanne on sen sijaan näkynyt yleisenä asuntojen hintojen laskuna”, sanoo salkunhoitaja Jere Fredriksson LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Tilastokeskuksen mukaan hinnat laskivat koko maassa 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan edellisvuodesta, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,2 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun asuntojen hintaindeksi on viime aikoina hieman taittunut, mutta hintojen ennustetaan pysyvän ennallaan vuoden loppuun, ellei työllisyydessä, ansiotasonkehityksessä tai lainamarkkinoilla tapahdu suuria ja nopeita muutoksia. Pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntään vaikuttaa edelleen vähäinen asuntojen tarjonta. Tarjonnan tulisikin nousta merkittävästi, jotta markkinoita saataisiin hieman tasapainotettua.