Aviopuolisoiden keskinäinen testamentti

Testamentin tekeminen ei ehkä ole niitä ensimmäisiä asioita, joka tilanpidosta vastaavan isäntäparin mieleen juolahtaa. Kuitenkin aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti puolustaa paikkaansa yhtenä tekijänä tilan riskien hallinnassa ja tulevaisuuden suunnittelussa.

"Silloin kun puolisoilla on alaikäisiä lapsia voi tilan hoito muodostua hyvinkin hankalaksi toisen puolison poismenon johdosta. Tilan omistajana on tällöin kuolinpesä, jossa osakkaina ovat puoliso ja alaikäiset lapset. Tällöin asioihin vaikuttavat holhouslain mukaiset velvoitteet ja viranomaisvalvonta."

Toimitusjohtaja Imppolan mukaan testamenttia kannattaa harkita myös silloin, kun varttunet viljelijät suunnittelevat omaisuuden siirtoa seuraavalle sukupolvelle. Oikealla suunnittelulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä perintöverojen määrässä.

"Muulloinkin on hyvä miettiä miten tilan toimintaa jatketaan, jos toiselle puolisoista sattuu jotakin. Lesken aseman turvaaminen edellyttää useimmiten testamentin tapaista jälkisäädöstä."

Aviopuolison kuoltua leski saa avio-oikeuden perusteella puolet aviopuolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta. Jos hänen omistusosuutensa on pienempi kuin kuolleen puolison omaisuus, saa hän yhteenlasketuista varoista tasinkoa niin paljon, että osuudet ovat yhtä suuret. Tasinko-osuus on verovapaata.

Puolisot voivat keskinäisellä testamentilla määrätä vapaasti siitä, kenelle puolet kummankin puolison pesästä menee tämän kuoleman jälkeen. Muussa tapauksessa omaisuus menee perimysjärjestyksen mukaan vainajan lapsille tai leskelle, jos rintaperillisiä ei ole.

Hallintaoikeus- ja omistusoikeus

Lesken suojaksi tehtävää testamenttia on kahta perustyyppiä. Hallintaoikeustestamentilla leskelle voidaan antaa suhteellisen laaja elinaikainen käyttöoikeus tilan omaisuuteen, jonka turvin hän voi jatkaa itsenäisesti tilan toimintaa. Hän ei voi kuitenkaan pantata omaisuutta eikä myydä sitä eteenpäin.

Hallintaoikeuden pidätyksestä huolimatta tilan omistus menee normaalin perimysjärjestyksen mukaan kuolleen puolison perillisille.

"Perintöveron maksaa omistusoikeuden saaja, mutta omaisuuden perintöverotusarvoa pienennetään hallintaoikeuden arvolla", toimitusjohtaja Imppola muistuttaa.

"Omistusoikeustestamentti antaa sananmukaisesti täyden omistusoikeuden omaisuuteen. Siihen liittyy myös luovutus- ja panttausoikeus, joita hallintaoikeustestamenttiin ei kuulu. Leski maksaa tässä tapauksessa perintöveron."

Rintaperillisillä on aina kuitenkin oikeus ns. lakiosaan eli puoleen heille laskennallisesti tulevasta perintöosasta."

Useimmiten olisi tietysti hyväksi, jos rintaperilliset eivät lakiosaa vaatisi vielä toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Mutta mikäli näin tehdään, voidaan testamentissa määrätä lakiosa maksettavaksi rahana", Imppola sanoo.

Perusvalinta tehdään siis yleensä hallintaoikeus- ja omistusoikeustestamenttien välillä. "Hallintaoikeustestamenttia puoltavat tilan suurehko nettovarallisuus, koska perintöverotus muuten nousee kaksinkertaiseksi ennen kuin omaisuus on seuraavalla sukupolvella. Hallintaoikeustestamentti hyvä ratkaisu myös silloin, kun rintaperilliset ovat jo täysi-ikäisiä, tilan investoinnit ovat suhteelliset valmiit eikä panttaustarvetta ole", Imppola vertaa.

"Omistusoikeustestamentti voi olla suositeltava ratkaisu silloin, kun tilalla on alaikäisiä lapsia ja velkojen määrä on suhteellisen suuri eli nettovarallisuus on pieni ja edessä on investointeja ja muita huomattavia hankintoja."

On kuitenkin hyvä muistaa, että kuolleen puolison omaisuuteen täyden omistusoikeuden testamentin kautta saanut leski voi vapaasti esimerkiksi myydä tai lahjoittaa omaisuutta. Lesken mahdollisella uudella aviopuolisolla on myös avio-oikeus lesken omaisuuteen, jos avioehtoa ei tehdä.

Alaikäisillä holhouslain suoja

Maatilan hoitaminen kuolinpesän nimissä on monesti osoittautunut hyvinkin hankalaksi, jos kuolinpesään kuuluu alaikäisiä lapsia. Lasten suojaksi on säädetty holhouslain mukainen järjestelmä.

Holhouslain mukaan vajaavaltaisten pesänosakkaiden puolesta pitää saada holhousviranomaisten lupa moniin oikeustoimiin. Näitä ovat muun muassa kiinteistön osto, myynti tai vaihto; maanvuokraus viittä vuotta pidemmäksi ajaksi; omaisuuden panttaaminen tai puun myynti tai maa-ainesten osto, ellei se perustu ennakolta hyväksyttyyn hoitosuunnitelmaan.

"Lupajärjestelmää on moitittu kömpelöksi ja hitaaksi. Lisäksi sen on väitetty puuttuvan maatilan hoidon kannalta epärelevantteihin asioihin" Imppola huomauttaa.

Tämän vuoksi omistusoikeustestamenttia pidetään monasti suositeltavana, vaikka perintöveron määrä lisääntyy, jos lasketaan mukaan myös seuraavan sukupolven maksama vero. Mutta testamentin turvin leski voi jatkaa tilan toimintaa itsenäisesti.

Holhouslakia uudistettiin 1990-luvun lopulla, jolloin osa viranomaisvalvonnasta siirrettiin maistraatteihin. Imppola toteaa, että siirron vuoksi soveltamislinjoja on vielä haettu; ovathan asiat niitä käsitteleville uusia

."Kerrotaan tapauksista, joissa viranomaisilla on ollut vaikeuksia hyväksyä myrskyn tuhokaatoa, koska tuhoja ei oltu kirjattu metsätaloussuunnitelmaan. Niin surkuhupaiselta kuin esimerkki kuulostaakin, on perusteltua uskoa holhousviranomaisten linjan ajan myötä selkiintyvän", uskoo Imppola.

"Joka tapauksessa holhouslain lupajärjestelmä on säädetty nimenomaan vajaavaltaisen suojaksi. Mutta kuka vanhemmista suojaa haluaisikaan heikentää?"

Hallintaoikeuden hienosäätöä

Hallintaoikeustestamentilla on siis maatilan vaihdantaan ja panttaukseen liittyvät puutteensa. "Niitä voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa paikata pienillä apukeinoilla", toimitusjohtaja Imppola huomauttaa. "Tällöin verotuksellisesti kalliimpaan omistusoikeustestamenttiin ei välttämättä ole tarvetta turvautua."

"Yleensä käytetään hyväksi testamentin tekijän oikeutta määrätä perinnön siitä osasta, joka ylittää rintaperillisten lakiosan. Lakiosahan on puolet perintöosasta. Tämän osan saamiseksi perilliselle voidaan säätää suostumuksia ja aktiivisia velvoitteita, jotka käytännössä merkitsevät tilanpidon kannalta riittävän toimintavapauden turvaamista leskelle."

Imppolan mielestä tämän, vastaisuudessa saatavan suuremman perintöosan ohjaava merkitys on osoittautunut toimivaksi. "Silloinkin, kun rintaperilliset eivät ole oikein suostuvaisia ehtoihin, voidaan testamentissa määrätä leskelle toissijainen omistusoikeus tai oikeus jaon vireillepanoon ja mahdollisuus lakiosien maksamiseen rahana."

Testamenttimääräykset eivät sellaisenaan muuta hallintaoikeustestamentin muodollista luonnetta. Kuolinpesä on edelleenkin yhteishallinnossa ja useisiin hallintotoimiin, varsinkin omaisuuden myyntiin ja panttaukseen, tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus.

"Holhouslain lupajärjestelmää ei voida muuksi muuttaa. Sen vuoksi törmätään ainakin jonkinlaiseen lupamenettelyyn, jos hallintaoikeustestamentin määräyksillä aiotaan ylittää perillisten oikeuksia jäämistöön", toimitusjohtaja muistuttaa.

"Miten tehokkaita tällaiset määräykset ovat viranomaismenettelyssä, lienee suurelta osin testaamatta. Lupaharkinnan pitäisi kuitenkin perustua vajaavaltaisen etuun: jos luvan epääminen johtaa siihen, että holhottava saa omaisuudesta vain lakiosan eikä koko perintöosaa, niin mikä on lupaviranomaisen päätös?

"Myös omistusoikeustestamenttia on oikeuskäytännössä katsottu voitavan jälkikäteen "korjata" siten, että leski on voinut vedota omistusoikeustestamenttiin vain osittain, toisin sanoen ottanut testamentista vastaan ainoastaan hallintaoikeuden. Tällöin saavutetaan hallintaoikeustestamentin verotukselliset edut, vaikka testamentti olisikin tehty varmuuden vuoksi omistusoikeustestamenttina.

Hallintaoikeus ja metsän hakkuu

Hallintaoikeustestamentin perusteella leski saa oikeuden myös metsän hakkuuseen. Hallintaoikeus käsittää oikeuden omaisuuden tuottoon, joten se tarkoittaa kiistatta suurempaa hakkuuoikeutta kuin pelkkä kotitarvehakkuu.

"Kuinka suuri hakkuuoikeus on? Hieman epäselvää on, käsittääkö oikeus myös suurempia hakkuita kuin metsän vuotuinen tai hallintoajan mukainen kasvu. Tuoreita oikeustapauksia ei ole ylemmistä oikeusasteista. 1930-luvulta löytyy joitakin KKO:n ennakkotapauksia, joissa hakkuuoikeuteen on suhtauduttu varsin vapaamielisesti", toimitusjohtaja Imppola kertoo.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, että vainajan vireille panemalla tai laadituttamalla metsäsuunnitelmalla olisi hakkuoikeutta ohjaava vaikutus. Selvyyden vuoksi olisi perusteltua sisältää testamenttiin hakkuuoikeuden laajuuteen liittyvä tahdon ilmaus.

"Muodolliselta kannalta tilanne on hieman selvempi: hallintaoikeus antaa leskelle oikeuden hakkusopimuksen solmimiseen. Vakiintuneet puunostajat hyväksyvät käytännössä lesken yksin tekemän sopimuksen, ellei joku muu pesän osakkaista riitauta sopimusta. Tosin tukkiyhtiöissä on monenlaisia lain soveltajia, joten toisenlaisiakin näkemyksiä voi syntyä. Sellaisiin en ole kuitenkaan törmännyt."

Tarkistuksia syytä tehdä

Mikäli edellä kerrotusta syntyy mielikuva, että keskinäisen testamentin tekeminen on vaativa tehtävä, mielikuva on Imppolan mukaan aivan oikea. "Testamentin laatiminen edellyttää aina osapuolten toiveisiin ja tarpeisiin paneutumista. Tämä vaatimus korostuu erityisesti silloin, kun osapuolina on tilaa kehittävä nuorehko viljelijäpariskunta."

"Keskustellen on osattava ennakoida ja kertoa tehtyjen valintojen seuraukset mahdollisimman kattavasti, ei ainoastaan perintö- ja verokysymysten kannalta. Tarvittaessa on osattava sanoa mikä ei ole mahdollista tai toimivaa ja myöskin perustella se."

Toimitusjohtaja Asko Imppola antaa yhden vihjeen testamentin tekijöille: testamentti kannattaa aika ajoin laittaa ajan tasalle. "Testamentti on tehty aina laatimisajankohdan olosuhteisiin, ja ne saattavat muuttua aikaa myöten. Varsinkin silloin kun testamentti tehdään sen vuoksi, että eloonjäävä puoliso voi vaivatta jatkaa tilanpitoa, on syytä aika ajoin tarkistaa sisällön vastaavan olosuhteita."

Perintöveron määrä eri luovutustavoilla

Puolisoiden yhteenlasketun netto-omaisuuden määrä on 600 000 euroa. Puolison kuollessa leski on 62-vuotias. Puolisoilla on kaksi täysi-ikäistä lasta. Leski kuolee yli kahden vuoden kuluttua puolison kuolemasta.

a) Puolisoilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti, rintaperilliset eivät vaadi lakiosaa:

b) Puolisoilla ei ole testamenttia, noudatetaan lakimääräistä perimysjärjestystä:

c) Puolisoilla on keskinäinen hallintaoikeustestamentti:

Artikkelin asiantuntija Asko Imppola on Koillis-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja