Tilaesimerkki

Lähtökohdat

Peltolassa sovittiin passeli hinta

Esimerkkitilamme Peltola on vireä maitotila, jota isäntäväki Mauri ja Hilkka Peltola ovat viljelleet jo kohta kolmekymmentä vuotta. Peltoa tilalla on 43 hehtaaria ja metsää 50 hehtaaria. Lypsylehmiä on yhteensä 30 ja tilan maitokiintiö on 240 000 litraa.

Tilan jatkaja Jouni Peltola on käynyt maatalousoppilaitoksen ja mielii jatkamaan maatalousammatissa. Vastavalittu puoliso Mielikki käy töissä pitäjän apteekissa ja auttelee mukana maataloustöissä.

Tilakauppaa suunniteltiin yhdessä Osuuspankin johtajan kanssa. Vanhan parin eläkemahdollisuudet arveltiin jo ennakkoon hyväksi, mutta LUTU-eläkkeen yksityiskohdat päätettiin varmistaa eläkeasiamieheltä. Hänen apuaan saatiin myös eläkehakemuksen tekemiseen.

Tilan kauppahinnan suhteen myyjillä ei ollut kovin suuria toiveita. Koska eläkemahdollisuudet näyttivät hyviltä ja veloistakin oli enää rippeet jäljellä, arvelivat he 120 000 euron olevan kohtuullinen rahassa maksettava kauppahinta. Varsinkin kun asuminen järjestyi pidättämällä asumisoikeus nykyiseen asuinrakennukseen. Myyjien nimissä oli vielä pari pienehköä lainaa, jotka myyjät päättivät maksaa pois saamallaan kauppahinnalla, koska niitä olisi ollut hankala ottaa mukaan luonnoskauppakirjaan. Jatkajapariskunnan mielestä kauppahinta oli vallan passeli.

Tosin lahjaveroa tulisi hieman maksettavaksi. Lahjaverottajan käytäntö oli tiedossa, ja sen mukaan tilan käypä arvo maitokiintiöineen olisi peräti 409 000 euroa. Jos lahjaverolta kokonaan vältyttäisiin, olisi kauppahintaa pitänyt nostaa vähintään 205 000 euroon syytingin kanssa. Tämän ei kuitenkaan katsottu olevan kovin järkevää, joten päätettiin tyytyä maksamaan hieman lahjaveroa.

Koko tila päätettiin myydä samalla kaupalla. Hieman keskusteltiin metsän hakkuuoikeuden pidätyksestä mahdollisen lahjaveron alentamisen vuoksi, mutta todettiin, että pidätyksen vaikutus lahjaveron määrään olisi hyvin pieni. Lisäksi jatkajalle oli tärkeätä saada koko metsä haltuunsa tulossa olevan navettaremontin vuoksi. Kaksi tonttia päätettiin kuitenkin pidättää tilan tyttärille myöhemmin luovutettaviksi.

Myös koko irtaimisto päätettiin sisällyttää kauppaan. Sen sijaan tilan maitokiintiö päätettiin lahjoittaa erillisellä lahjakirjalla, koska se katsottiin verokohtelun vuoksi hieman edullisemmaksi ratkaisuksi.

Näillä ehdoilla Osuuspankissa laadittiin kauppakirjan luonnos. Lahjaverotuksesta ei katsottu tarpeelliseksi hakea verottajan ennakkoratkaisua, koska lahjaveron maksamista pidettiin selvänä.

Luonnoskauppakirjan perusteella lähdettiin hakemaan myös päätöstä nuoren viljelijän aloitustuesta. Aloitustuen ehdot selvitettiin tarkkaan jo ennakkoon ja todettiin, että rahoituksen saamiselle ei mitään estettä pitäisi olla. Hakemuksen liitteeksi tarvittiin vielä elinkeinosuunnitelma ja LIKWI-laskelma ProAgriasta ja sen vuoksi neuvojaan päätettiin ottaa pikimmin yhteyttä.

Rahoitusratkaisut

Peltolan tilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelijat laskivat mahdollisen aloitustuen määrää. Todettiin myös, että jatkajalla on hyvät mahdollisuudet saada täysi aloitustuki tilanpidon jatkamiseen, sillä yrittäjätuloa maataloudesta kertyy laskelmien mukaan reippaasti säädettyä 17 000 euroa enemmän.

Tilan kauppahinnaksi oli sovittu 120 000 euroa ja lisäksi syytinki, joka käsittää asuinrakennuksen toisen pään asumisoikeuden lämpöineen ja sähköineen.

Tästä oli helppo laskea, että korkotukilainaa saataisiin 96 000 euroa. Muulla tavalla rahoitettavaksi jäisi siis 24 000 euroa.

Mutta kun korkotukilainaa olisi mahdollista saada jopa 150 000 euroa, päätettiin tukihakemukseen laatia selvitys aloitusvuoden tulevista irtaimistohankinnoista. Näitä selvitettiin seuraavasti:

• traktorin vaihto, väliraha 25 000 €
• hiehoja 6 kpl navetan laajennusta varten 5 000 €
• yhteensä 30 000 €

Irtaimiston hankintaan korkotukilainaa voitaisiin saada 80 % kustannuksista eli 24 000 euroa. Yhteensä haetaan siis 120 000 eroa korkotukilainaa ja muulla tavalla rahoitettavaksi jää 30 000 euroa. Omaa rahoitusta jatkajat suunnittelivat saavansa 10 000 euroa.

Avustus olisi 35 000 euroa. Tälle summalle jatkajat löysivät suoralta kädeltä lukuisia käyttökohteita.

Verolaskelmat

Peltolan tilalla selvitettiin lahjaverotuksen käyvät arvot ja samalla tilan verotusarvot verolaskelman pohjaksi.

Maitokiintiö on laskelmassa erikseen, koska katsottiin tarkoituksenmukaiseksi lahjoittaa maitokiintiö eri luovutuskirjalla hieman edullisemman tuloverokohtelun vuoksi. Muu omaisuus siirretään kauppakirjalla jatkajalle.

Tuotantorakennusten käypä arvo määräytyi OP-kiinteistökeskuksen tekemän arvion pohjalta jonkin verran suuremmaksi kuin myyjille vahvistettu poistamaton menojäännös.

Koneiden arvona käytettiin niiden menojäännösarvoa. Karjan arvo laskettiin teurasarvojen mukaisesti käyttäen apuna verohallituksen päätöstä vuodelta 2005.

Lahjaveron perusteet

Peltolan vanhempi isäntäpari oli arvellut heitä tyydyttävän rahassa maksettavan kauppahinnan olevan 120 000 euroa. Sen lisäksi kauppahintaa muodostui syytingin muodossa. Myyjät pidättivät asumisoikeuden 80 m2:n suuruiseen huoneistoon lämpöineen ja sähköineen.

Asumisoikeuden käypä vuotuisarvo määräytyisi verottajan käytännön mukaisesti 5 % asunnon arvosta eli 2 725 e.Kun se pääomitetaan kertoimella 10 nuoremman puolison mukaisesti, saadaan syytingin arvoksi 27 250 e. Olisi ollut mahdollista myös arvioida asumisoikeuden arvo paikkakunnan yleisen vuokratason mukaisesti ja lisätä siihen todelliset sähkö- ja lämmityskulut, jotka asunnosta koituvat, mutta tässä tapauksessa päädyttiin tyytymään verottajan käyttämään kaavamaiseen arvoon.

Lahjaverolaskelmat

Lahjaverolaskelmat

Kauppakirjalla siirrettävän omaisuuden käypä arvo on siis 380 660 euroa ja vastikkeen määrä 147 250 euroa. Kauppakirjassa sovittavan vastikkeen osuus on näin ollen 38,7 % omaisuuden käyvästä arvosta ja lahjan osuus 61,3 %.

Lahjaveron määrän selvittämiseksi piti laskea vielä PerVL:n 55 §:n mukaisten huojennusten vaikutus. Lahjaveroa laskettaessa pohjana käytetään arvoa, joka on 40 % varojen arvostamisesta annetun lain mukaisesta verotusarvosta. Asuntotontin eikä maitokiintiön arvona käytetään käypää arvoa.

Huojennettu verotusarvo laskettiin seuraavasti:

Lahjaverotuksen perusteena on siis 83 618 euroa. Tämän jälkeen voitiinkin jo laskea lahjan määrä sekä lahjanluontoisesta kaupasta että maitokiintiön lahjoituksesta ja maksettavaksi tuleva lahjavero. Kummankin luovutuksen lahjat lasketaan yhteen ja vero määrätään tästä summasta verotaulukon mukaisesti.

Yhteensä lahjat olivat siis 80 072 euroa. Koska lahjan antajia on kaksi ja aviopari on yhteislahjan saajana, muodostuu kaksi 40 036 euron lahjaa.

Lahjaveroa näistä lahjoista tulee maksettavaksi 4 440 euroa, eli yhteensä 8 880 euroa.

Suunniteltuun ratkaisuun päätettiin tyytyä. Kauppahinta olisi pitänyt olla yli 50 % siirtyvän varallisuuden käyvästä arvosta, eli tilan käypä arvo + maitokiintiö, jotta lahjaverolta oltaisiin vältytty.  Kauppahintaa olisi pitänyt siis nostaa n. 205 000 euroon, eikä sitä pidetty järkevänä. Näin ollen päätettiin kaupanteon yhteydessä jättää lahjaveroilmoitus verotoimistoon ja samalla vedota PerVL:n 55 ja 56 §:n mukaisiin huojennuksiin.

Peltolan tuloveroratkaisut

Peltolan tilan kauppahinta jaettiin käypien arvojen mukaisessa suhteessa. Verottajan käypä arvo on 380 660 e ja kauppahinta 147 250 e, joten kauppahinta on 38,7 % käyvästä arvosta ja lahjan osuus on 61,3 % tilan käyvästä arvosta.

Ostajien tuloverotuksessa sovelletaan seuraavia arvoja:

Laskelmassa salaojien poistopohja laskettiin seuraavasti: salaojituksen arvo, 700 e/hehtaari, kerrottiin salaojitettujen hehtaarien määrällä 38 ja tästäkin tulosta otettiin 38,7 % huomioon. Siihen lisättiin vielä lahjan osuus 61,3 % salaojien menojäännöksestä eli 4 200 eurosta. Yhteenlaskettu summa on 12 866 e.

Tuotantorakennusten arvo laskettiin samalla periaatteella, eli 38,7 % käyvästä arvosta ja loppu oli lahjan osuutta menojäännöksestä.

Myyjän verotuksessa puolestaan tuloutuu:

• karjan arvo, 5 172 euron kauppahinta, ja lisäksi lahjan osuus yksityiskäyttöönottosäädöksen perusteella, 8 198 e eli yhteensä 13 370 euroa. Kauppahintaosuuden, eli 5 172 euroa myyjä voi jaksottaa kolmelle vuodelle.

• koneista 0 euroa, eli kauppahintaosuus 14 309 euroa, lisättynä lahjan osuudella 22 681 euroa, josta vähennetään menojäännös 36 990 euroa

• maitokiintiöstä 240 000 litrasta 140 000 litraa oli hallinnollista, josta myyjille ei tuloudu mitään. Sen sijaan 100 000 litraa, joka oli tilalle myöhemmin ostettu, tuloutuu myyjille, yksityiskäyttöönottona. Sen arvon verottaja määrää samalla periaatteella kuin jatkajan verotuksessa tehtiin, eli puolet hallinnolliseen hintaan 4,0 snt/litra ja loput markkinahintaan eli 20 snt/litra. Yhteensä myyjille siis tuloutuu maitokiintiöstä veronalaista tuloa 12 000 euroa.

Eläkkeet

Peltolan isäntäväen Maurin ja Hilkan LUTU ehdot tutkittiin eläkeasiamiehen kanssa. Eläkemahdollisuudet näyttivät hyviltä. Sekä isäntä että emäntä ovat olleet MYEL vakuutettuja koko isännyyskauden vuodesta 1979 alkaen.

Asiamies kertoi, että koska tahansa voi MELAsta tilata eläkelaskelman tulevan LUTU eläkkeen määrästä. Tilauksen voi tehdä ilmaiseksi puhelimella tai postitse. Eläkelaskelman saa myös suoraan Internetistä MELAn verkkosivujen kautta.

Eläkkeen määrään vaikuttaa MYEL- vakuutuksen voimassaoloaika sekä luopujien MYEL työtulo.

Peltolan tilalla työtulo on jaettu isännän ja emännän kesken siten, että kummankin työtulo on ollut viimeisten vuosien aikana 15 200 euroa.

Luopumistuen määräksi tulisi MELAn verkkosivujen mukaan kummallekin (802) euroa kuukaudessa. Siitä perusmäärän osuus olisi (717) euroa ja (82) euroa eläkkeen täydennysosaa.

Mauri ja Hilkka olivat tyytyväisiä eläketuloonsa, varsinkin kun asunto järjestyy jatkossakin tilalta.