Kanalassa pelätään tauteja tulikukkoa enemmän

Huolellisuus ja maltti on valttia kanalassakin.

Suomessa tuotetaan 340 tilalla yhteensä 3,75 miljoonaa munaa vuodessa. Tiukan valvonnan ansiosta suomalaisen kuluttajan ei tarvitse pelätä salmonellaa. Vakuuttamisessa tärkeintä on taata tilan toiminta mahdollisen taudin varalta.

Jussi Toivosella Yläneellä on omasta mielestään sopivan kokoinen kanala. Vuonna 2010 rakennetussa kanalassa elää 20 000 munijaa. Tämä on hieman keskikokoa suurempi suomalainen kanala. Eläinmäärä on hyvä, koska sen pystyy hoitamaan omalla perheellä. Toivosen tilalla on tuotettu munia jo vuodesta 1982.

Vapaan kanan munia tuotetaan kerroslattiakanalassa. Siellä kanoilla on vapaus munia minne vain, mutta säätelemällä valaistusta ne saadaan opetettua niin, että munat löytyvät pesästä. Nuoret kanat saattavat munia muun muassa lattialle, jolloin muna likaantuu ja se joudutaan pesemään. Tällaiset munat eivät kelpaa enää sellaisenaan myyntiin, koska pesussa kananmunaa suojaava kalvo häviää eikä sen säilyvyyttä voida taata enää.

Munan tuotanto on pitkälti koneellistettua. Automaatti jakaa ruoan neljä kertaa päivässä. Munat kulkeutuvat pesistä kuljettimien avulla automaatin pakattavaksi. Vain muualle kuin pesiin munitut munat on kerättävä käsin pois. Päivittäin Toivosen kanala tuottaa vajaat 20 000 munaa. Kanat munivat puolitoista vuotta, jonka jälkeen ne uusitaan.

Vahingot torjutaan tarkkuudella

Munantuotannon suuri uhka on taudit. Tämän takia kanalaan otetaan vain vähän vieraita vastaan ja eläimet pidetään visusti lukittujen ovien takana.

Toivosen tilalla on vältytty suuremmilta vahingoilta. Kanalan toimintaa valvoo hälytinjärjestelmä, joka ilmoittaa, jos lämpötila nousee normaalista. Kanalan olosuhteissa toimivaa palohälytinjärjestelmää Jussi ei ole vielä löytynyt.

”Vahinkoihin pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan. Tärkeätä on huolehtia, että tavaroita ei loju kulkureiteillä. Siisteydellä on muutenkin merkittävä vaikutus. Kanalassamme on turvallisuusasiat kunnossa ja sähkötarkastuskin on tehty. Portaat ja kaiteet tulee pitää kunnossa. Kaikista oleellisinta on kuitenkin pitää harkinta mukana maatilalla työskennellessä. Kannattaa esimerkiksi miettiä askeleet, kun kiipeää traktorinlavalle”, Jussi pohtii.

Hän on pannut mielissään merkille kulttuurin muutoksen, joka on tapahtunut maanviljelijöiden keskuudessa. Enää eivät isännät aja traktoria vanhan pyhätakin liepeet lepattaen ja tallaa peltoa liukkaissa juhlakengissä. Nyt yllä on asianmukaiset työvaatteet ja jalkineet.

Jussi Toivonen on luottanut tilan vakuutusasioissa Jouko Tuomistoon (vas.).
Tilan vakuutukset olivat ensin Lähivakuutuksessa ja nyt LähiTapiolassa. Jussin mielestä maatila-asiakkaalle on tärkeät, että vakuutusihminen tuntee asiakkaansa. Toivosen tilan vakuutusasioita on hoitanut jo vuosia Jouko Tuomisto.

Siipikarjatillalla on tärkeintä vakuuttaa eläimet tautien varalta. Kanaloiden koon kasvaessa vakuuttamisen tärkeys on korostunut, koska munantuotannossa tapahtuvaa katkoa ei enää pystytä paikkaamaan muulla tekemisellä. Ensiarvoista on vakuuttaa toiminta mahdollisen tuotannon keskeytyksen varalta. Maatilan keskeinen voimavara eli henkilöt tulee myös vakuuttaa huolella, jotta toimintaa pystytään jatkamaan, vaikka jotain ikävää tapahtuisi.

Kaupassa vain kotimaisia munia

Suomalaisella munantuottajalla menee tänään paremmin kuin muutama vuosi sitten. Kananmunan kulutus on kasvussa ja siitä on tullut muotiruokaa. Edelleenkin Jussi Toivonen kuvailee tunnelmaa munantuottajien keskuudessa alavireiseksi. Lattiakanalan omistajana hän näkee tulevaisuuden virikehäkkikanalaa valoisamana.

Kananmunan tuotanto on yksi harvoja kotimaisen maataloustuotannon aloja, joka ei kilpaile tuonnin kanssa. Suomeen ei tuoda kuoripäällisiä munia. Tästä huolimatta kananmunankin hinta määräytyy kotimaan rajojen ulkopuolella.

”Viljelemme kanojen rehuksi ohraa, kauraa ja vehnää 90 peltohehtaarilla, joista 30 on vuokramaata. Peltotyöt hoidetaan omalla porukalla. Talvisin teemme koneurakointia muun muassa kalkinlevitystä”, Jussi kertoo.

Kesällä maatilan töiden lisäksi tilan isännän pitää kiireisenä musiikkiteatteriharrastus. Musikaalinen mies soittaa muun muassa puupuhaltimia ja haitaria.

Teksti: Katariina Anttila

Kuvat: Jussi Toivonen ja Katariina Anttila

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja