Heinolalainen Timo Rajajärvi on yksi Suomen noin 500 joulukuusenkasvattajasta. Hän mittailee marraskuun lopulla viljelmiensä satoa. ”Hyvältä näyttää. Hyönteiset ja kasvitaudit eivät ole tänä vuonna onneksi tehneet tuhojaan. Kuuset ovat ykkösluokkaa”, Rajajärvi iloitsee.

Pitkäjänteistä puuhaa

Kokeneella kuusenviljelijällä on joulupuita kasvamassa sekä Heinolassa että Jaalassa, yhteensä viiden hehtaarin alalla. Viljelmät on perustettu entisille pelloille, jolloin hoito on tehokasta ja lopputulos parempi kuin metsämaalla.

Vaikka 20 000:ssa varttumassa olevassa kuusessa riittää muotoilemista ja muuta työtä koko perheelle, ei kuusenviljely yksin elätä. Rajajärvellä on tavallista talousmetsää noin 300 hehtaaria. Hän viljelee myös visakoivua 20 hehtaarin alalla. Rajajärvi toimii lisäksi metsäpalveluyrittäjänä tarjoten muille metsänomistajille metsänhoitopalveluja suunnittelusta korjuuseen.

Joulukuusien viljelyn ja myynnin Rajajärvi arvioi vievän vuodessa noin 500 tuntia eli neljänneksen yhden työpanoksesta.

”Ensimmäiset joulukuuset istutin vuonna 1991 ja tähän mennessä olen korjannut noin kymmenen kuusisatoa. Homma alkaakin olla vähitellen hallussa, vaikka joka vuosi oppii lisää. Kuusenkasvatus ei ole ihan niin yksinkertaista, miltä se aluksi tuntuu”, Rajajärvi juttelee.

Hän on saanut itsekin oppia käytännön kautta. Pariin vuosikymmeneen on mahtunut kaksi pahaa myyrävuotta. Viime vuonna puolestaan ruostetauti värjäsi osan neulasista ruskeiksi ja vioittuneiden puiden myynti siirtyi vuodella eteenpäin. Kasvupaikasta riippuen kuusi varttuu myyntikuntoon 10–12 vuodessa. Sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä vaaditaan.

Kesälläkään ei levätä

Joulu on kuusenkasvattajalla mielessä kesän helteilläkin. Silloin vapautetaan taimia rikkaruohojen kurimuksesta ja leikataan isompia kuusia kauniin muotoisiksi.

”Jokainen kuusi leikataan vähintään viisi kertaa elinaikanaan. Leikkaaminen aloitetaan, kun kuusi on metrin mittainen. Pitkät latvat lyhennetään ja oksien kärjistä napsaistaan pätkä pois, jotta puu tuuhettuu”, Rajajärvi valottaa.

Rajajärvi on valinnut viljelylajiksi lähes yksinomaan normaalin metsäkuusen. 99 prosenttia viljelmien puista on metsäkuusta. Loput ovat omorikakuusta ja mustakuusta. Edellä mainittujen lajien lisäksi Suomessa viljellään joulupuiksi jonkin verran pihtoja ja okakuusta.

”Kokemus on osoittanut, että metsäkuusi on asiakkaiden keskuudessa kysytyin laji. Se on perinteisen joulukuusen näköinen ja tuoksuinen. Metsäkuusi on myös helpoiten viljeltävä. Muillakin lajeilla on kannattajansa. Monet asiakkaat ovat ihastuneet serbiankuusen kauniin hopeiseen väriin. Pihtakuuset puolestaan pitävät neulasensa hyvin”, Rajajärvi kertoo.

Pääosin luomua

”Vielä 2000-luvun alussa olimme pulassa Tanskasta rahdattujen, tehoviljeltyjen ja hinnaltaan edullisten kuusten kanssa. Nyt meillä alkaa olla sen verran kotimaista tuotantoa, että useimmat ostajat saavat suomalaisen kuusen. Joulukuusien viljelyalaa voisi siltikin Suomessa vielä lisätä”, Rajajärvi näkee.

Suomalainen kuusi on pääosin luonnonmukaisin menetelmin kasvatettu. Rikkaruohojen hävittämiseen on isommilla viljelmillä yleensä käytettävä torjunta-ainetta, mutta itse puihin ei ruiskuteta tuholaisten tai tautien torjunta-aineita. Osan kuusialastaan Rajajärvi lannoittaa, jotta kuuset tuuhettuvat paremmin ja saavat syvän vihreän värin.

”Suurin riski on keväthalla ja -ahava. Ne voivat pahimmassa tapauksessa viedä kokonaan yhden vuoden kasvun. Myyristäkin on silloin tällöin harmia. Pahana myyrävuonna metsämyyrät syövät hangen päältä isojakin taimia”, Rajajärvi kertoo kokemuksistaan.

Kuusenhakuretket suosittuja

Jotkut joulukuusenviljelijät järjestävät kuusenhakuretkiä. Niistä on tullut suosittuja lapsiperheiden tapahtumia. Kuusen etsiminen ja kaataminen on nykyäänkin elämys ja siirtää kuusenhakuperinnettä sukupolvelta toiselle.

Suuri osa kuusista myydään kuitenkin markettien pihamailla ja toreilla. Rajajärvi myy noin kymmenesosan kuusistaan Heinolan Citymarketin pihalla. Loput menevät puoliksi yritysten liikelahjoiksi ja jälleenmyyjille eteläiseen Suomeen.

Viljeltyjen joulukuusien hinnat vaihtelevat myyntipaikoilla 30 eurosta yli sataan euroon kuusen koosta, lajista ja myyntipaikasta riippuen.

Omaan kotiin mustakuusi

Lopuksi on pakko kysyä, millaisen joulukuusen kuusenviljelijä valitsee omaan kotiinsa. ”Aikaisemmin otimme sen, mikä jäi myymättä, mutta viime vuosina laatuvaatimukset ovat kasvaneet”, Rajajärvi nauraa.

”Mustakuusi on suosikkimme. Se on kaunis, hopeanharmaa sekä luonnostaan kapea ja tiheäoksainen.” Rajajärvi haluaa vielä muistuttaa, että joulukuusta pitää myös hoitaa, jotta neulaset säilyvät mahdollisimman pitkään.

”Hoitakaa joulun kunniavierastanne hyvin. Ensimmäiseksi kannattaa hankkia kunnollinen kuusenjalka riittävän isolla vesitilalla. Lisätkää vettä alkuvaiheessa tiheään tahtiin. Vesi ei saa päästä loppumaan missään vaiheessa. Ennen jalkaan asettamista pitää sahata tyvestä pieni kiekko pois, jotta imupinta on tuore. Muuta hoitoa ei tarvitakaan”, Rajajärvi opastaa.

Vakuutus turvaa joulukuusiakin

Timo Rajajärvi on suojannut metsäomaisuutensa mahdollisimman laajoin vakuutuksin. Joulukuusille ja visakoivuille hän on ottanut erikoispuuvakuutuksen.

”Metsävakuutusmaksuni on noin 2 500 euroa vuodessa ja yli puolet siitä muodostuu erikoispuiden vakuuttamisesta. Vakuutus pitää kuitenkin olla, sillä tappiot ovat tuhojen sattuessa suuret”, Rajajärvi perustelee.

Metsävakuutus korvaa esimerkiksi jyrsijöiden, hyönteisten ja sienitautien aiheuttamat menetykset.

Lisätietoja joulukuusenviljelystä löytyy kuusenkasvattajien etujärjestön, Joulupuuseuran, internetsivuilta www.joulupuuseura.fi. Sivujen kautta voi myös tilata Joulukuusen viljelyoppaan.

Teksti ja kuvat:

Markku Pulkkinen