Otimme toissa viikolla päiväreissun Viron Rakvereen ja Tallinnan länsipuolelle katsomaan, miten etelänaapurissamme tehdään murskeviljaa, säilörehua ja lannanlevitystä. Virolaisen maatalouskauppa Baltic Agron edustaja Jaak Reemann toimi oppaanamme. Hän on pitkän linjan asiantuntija ja toiminut jo kymmeniä vuosia siemenkaupan sekä rehunsäilöntä- ja lannanlevitysurakoinnin parissa.

Kulunut kesä on ollut myös Virossa kesäkuun osalta kylmä ja sateinen, eikä sääennusteisiin ole voinut luottaa. Happoa on siis myyty runsaasti ensimmäiselle rehunteolle, jotta on voitu varmistaa laadukas säilörehu. Viron Suomea eteläisempi sijainti mahdollistaa sokeripitoisempien nurmikasvien viljelyn, jolloin säilönnän onnistumiselle on paremmat mahdollisuudet. Märkä nurmi on kuitenkin hankala säilöä, koska haitallisten mikrobien aktiivisuus on korkeampi ja rehun pH laskee hitaammin säilönnän kannalta. Myös puristenestettä erittyy enemmän märästä rehusta ja arvokkaiden proteiinien hajotus kiihtyy. AIV-säilöntäaine laskee rehun pH:n nopeasti oikealle tasolle ja vähentää proteiinien ja sokereiden hajotusta.

Baltic Agron tuotepäällikkö Tiina Meikarin johdolla vierailimme kahdeksan lypsyrobotin tilalla, jossa on noin 500 lypsävää holsteinia. Nuorkarjaa tilalla on yli 1000 päätä, ja navettarakennuksia neljä. Vasikoilla oli todella paljon liikkumatilaa ja runsaasti olkea kuivikkeena. Suuri määrä eläimiä vaatii tietysti runsaasti laadukasta säilörehua, joka tilalla tehdään neljään suureen siiloon. Virossa on erilainen tilarakenne kuin Suomessa, sillä tilat ovat isoja ja harvemmin perheomisteisia. Työntekijöitä on paljon, ja asiantuntemusta tarvitaan runsaasti, jotta tila menestyy. Säilörehun korkea laatu on varmistettava tehokkaalla säilönnällä, koska näin suuria säilörehumääriä on mahdoton korvata.

Tilalla oli esiintynyt säilörehun lämpenemisongelmaa, joka on merkki mm. haitallisesta mikrobiaktiivisuudesta rehussa. Rehu oli säilötty biologisella säilöntäaineella, ja se oli tarkasteltaessa suhteellisen kuivaa. AIV-säilönnän yhtenä etuna on säilörehun hyvä aerobinen stabiilisuus siilon avaamisen jälkeen. Happo estää sokereita ja proteiineja hajottavien entsyymien toimintaa, minkä takia rehu lämpenee hitaammin sen joutuessa uudelleen tekemisiin hapen kanssa, vaikka happosäilönnän jälkeen rehussa onkin tutkitusti enemmän sokereita jäljellä kuin käytettäessä muita säilöntämenetelmiä. Lämpiämättömyys ei silti välttämättä ole merkki laadukkaasta rehusta, sillä jos sokerit ovat kuluneet loppuun käymisen aikana, ei lämpenemistä välttämättä tapahdu! Tilan karja ruokitaan seosrehulla, mikä asettaa myös rajoituksia säilörehun kuiva-ainepitoisuudelle: sen on oltava lähellä 30 %:ia, jotta seosrehun komponentit eivät lajitu ja sekoittaminen on helpompaa. Tilalle suosittelimmekin Stabilizer TMR Plussaa seosrehun lämpenemisen estoon ja annoimme vinkkejä paremman rehunsäilöntätuloksen saavuttamiseksi tulevaisuudessa.

Työn lomassa päästiin onneksi hieman rentoutumaankin. Kävimme aamupalalla Lahemaan kansallispuistossa sijaitsevassa Palmsen kartanossa. Oli muuten sen verran hieno paikka, että sinne voisi mennä uudestaankin oikein ajan kanssa! http://www.palmse.ee/