Satovaihtelut ja poimijoiden saatavuus yritysten haasteena

Marja- ja sienijalosteidemme menestyminen vientimarkkinoilla edellyttää pitkälle jalostettuja tuotteita ja erilaistumista. Raaka-ainevarojen suhteen merkittävä tuotannon kasvu olisi alalla mahdollista, sillä marja- ja sienisadoista hyödynnetään Suomessa tällä hetkellä kaupallisesti vain murto-osa. Suuret vuosittaiset satovaihtelut aiheuttavat jalostuksessa kuitenkin epävarmuutta raaka-aineen saatavuudesta ja rajoittavat toiminnan kehittämistä. Raaka-aineen saatavuutta uhkaa myös kotimaisten poimijoiden määrän nopea väheneminen. Näiden ongelmien ratkaiseminen ja hallinta ovat edellytyksiä alan kehitykselle. Nämä asiat tulivat esiin haastatteluissa, jotka PTT toteutti marja- ja sienialan yrityksissä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa syksyllä 2013.

Suomalaisilla luonnontuotteilla loistavia kilpailuvaltteja

Suomalaisten luonnontuotteiden kilpailuvaltit vientimarkkinoilla ovat erityisesti luonnonmarjojen korkeat hivenainepitoisuudet, tuotteiden puhtaus sekä voimakkaat aromit. Marjojen hivenainepitoisuudet voivat olla jopa viisinkertaiset viljeltyihin lajikkeisiin verrattuna ja aromit kaksinkertaisia. Luonnontuotteiden hienot ominaisuudet ovat paljolti kasvukauden aikana vallitsevan pitkän päivän ansiota. Lisäksi Suomen puhdas luonto takaa tuotteiden puhtauden. Monet elintarvikeskandaalit muun muassa Kiinassa ovat lisänneet kiinnostusta elintarvikkeiden puhtauteen ja alkuperään ja nykyiset kulutustrendit suosivat maailmanlaajuisesti terveellistä ja puhdasta ruokaa. Luomutuotteiden kysyntä on niin ikään voimakkaassa kasvussa sekä koti- että vientimarkkinoilla. Tämä avaa mahdollisuuksia luonnosta kerättyjen luomutuotteiden kaupan ja viennin tuntuvaan kasvattamiseen Suomessa.

Luonnontuotteiden jalostusaste vaatimaton

Viennin kannalta tärkeimmät marjamme ovat puolukka ja mustikka, joita viedään pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Aasiaan. Luonnonsienistä vientiin menee lähinnä vain herkkutattia. Lähes kaikki herkkutatit viedään Italiaan. Tällä hetkellä luonnontuotteita jalostetaan Suomessa varsin perinteisesti ja miljoonia kiloja marjoja viedään tuoreena tai pakastettuna vientimaiden teollisuuden raaka-aineeksi. Sienikauppa käydään lähes kokonaan tuorekauppana. Jatkojalostuksen tarvetta lisää yleinen kulutustottumusten muutos ja yhä pitemmälle jalostettujen ja helppokäyttöisten tuotteiden kasvava kysyntä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Nostamalla jalostusastetta kotimaassa saatu lisäarvo jäisi lisäksi hyödyttämään omaa kansantalouttamme.

Jalostusasteen nosto edellyttää tuotekehittelyä ja investointeja sekä lopputuotemarkkinoiden tuntemusta. Vientimarkkinoille pääsy vaatii myös riittävän suuria volyymeja. Nämä tekijät voivat nousta kehityksen esteeksi, sillä marjojen ja sienten toimiala koostuu pääosin pienistä perheyrityksistä, joissa on vain muutama työntekijä. Pienillä yrityksillä resurssit eivät usein riitä investointeihin, joita jalostusasteen nosto tai toiminnan laajentaminen edellyttävät. Tehokas markkinointi vaatii niin ikään paljon resursseja. Tällöin yritykset tarvitsevat ulkopuolista tukea ja myös yhteistyötä muiden yritysten kanssa.

Suomalaiset luonnontuotteet vastaavat muuttuviin kulutustrendeihin

Kaikkiaan elintarvikkeiden ekologisuus, turvallisuus ja helppous ovat kasvavia trendejä kuluttajien keskuudessa maailmanlaajuisesti. Näihin trendeihin suomalaiset luonnontuotteet pystyvät vastaamaan hyvin, sillä suomalaisilla ja muilla pohjoismaalaisilla elintarvikkeilla on hyvä imago muun muassa Japanissa, Kiinassa ja Australiassa. Ilman satsauksia luonnontuotteiden jalostukseen ja markkinointiin suurta menestystä on kuitenkin vaikea saavuttaa.