Lasse Matikainen
29.12.14

Tukijärjestelmissä kaikki muuttuu

Joulun alla tuli postitse Maaseutuviraston kokoama esite ”Maataloustuet uudistuvat vuonna 2015 – mikä muuttuu?” Sen luettuni jäi sellainen vaikutelma, että esitteen loppuosan nimeksi olisi voinut ohjeistaa – ”kaikki muuttuu!”. Ei edes tukimuotojen nimet säily entisellään. Ja nyt typpilaukunkin voi laittaa myyntiin, lisätulojahan tässä tarvitaan kun tuetkin laskevat!

Joulun alla tuli postitse Maaseutuviraston kokoama esite ”Maataloustuet uudistuvat vuonna 2015 – mikä muuttuu?” Sen luettuni jäi sellainen vaikutelma, että esitteen loppuosan nimeksi olisi voinut ohjeistaa – ”kaikki muuttuu!”. Ei edes tukimuotojen nimet säily entisellään. Ja nyt typpilaukunkin voi laittaa myyntiin, lisätulojahan tässä tarvitaan kun tuetkin laskevat!

Ensi hämmennyksen jälkeen löysin sentään jotain positiivistakin. Omien viljelykokemuksieni myötä olen tullut hyvin vakuuttuneeksi viljelykierron moninaisista hyödyistä ja nyt kasvien kierrättämisestä myös saa lisää tukea. Peltokasvipalkkiolla kannustetaan valkuaiskasvien lisäämistä sekä rukiin viljelyn pääsemistä omavaraisuuteen. Onhan ollut aivan miltei hölmöläisten hommaa, että ruista lukuun ottamatta ylijäämäviljaa rahdataan Suomesta pois ja tilalle tuodaan kallista valkuaisrehua. Tilastojen mukaan 2000- luvulla Suomesta on vuosittain viety 200.000 hehtaarin viljasadot ulkomaille. Tämän alan voisimme siirtää viljasta pääosin valkuaiskasvien viljelyyn. Erityisesti öljykasveille, mutta myös herneelle tai härkäpavulle. Ja tiivistyneemmät lohkot viherlannoitusnurmelle! Tällä muutoksella valkuaistarpeemme saataisiin turvattua ja viljaakin vielä riittäisi kotimaiseen tarpeeseen.

Vilja-alan vähentämistä puoltaa juuri nyt sen valitettavan huono kannattavuus. Vaikka viime päivinä viljan hinta onkin vähän ponnistanut ylöspäin, erityisesti kalliit lannoitteet syövät sen tuottavuutta. Valkuaiskasvit esikasvina mahdollistavat viljalle lannoitteiden käytön vähentämistä, joka mahdollistaa viljanviljelyyn parempaa kannattavuutta. Lisähyötynä saadaan vielä viljasatoon lisäkiloja sekä myöhennetään peltomaan rakennetta. Mahdollista on myös siirtää osa viljahehtaareista yksivuotiseksi viherlannoitusnurmeksi. Keväällä perustettuna sen voi jo heinäkuussa kylvää syysrapsille tai myöhemmin rukiille/syysvehnälle. Syysrapsille uudessa tukijärjestelmässä tulee positiivia parannuksia. Kasvi saa hyväksynnän talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle ja syyslannoituksessa kaivattua typen käyttömahdollisuutta lisätään 50 kiloon hehtaarille.

100 euron kerääjäkasvituki hehtaarilta on hyvin mielenkiintoinen uusi tukimuoto. Se on mahdollista toteuttaa myös viljakasveilla koko maan alueella. Nurmiheinän perustamiseen ei kerääjäkasvitukea saa, mutta toivottavasti viherlannoitusnurmen kylvöön tuki tulisi mahdolliseksi. Monivuotinen viherlannoitusnurmi vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja lopetusvaiheen jälkeen syyskasvien perustaminen helpottuu. Näillä näkymin kerääjäkasvit voi kylvää viljalle joko keväällä viljan kylvön yhteydessä, vaihtoehtoisesti myöhemmin orasvaiheessa rikkakasviruiskutuksen jälkeen tai vaikkapa samanaikaisesti. Tätä tukimuotoa viljelijän kannattaa hyödyntää kannattavuuden kohentamiseen. Lisähyötynä vielä parannetaan ympäristön tilaa.

Maailma on nykyisin hyvin rauhaton. Siksi kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen on entistäkin tärkeämpää. Rapsin ja rypsin viljelyn lisääminen on yksi tärkeimpiä haasteita. Jos tässä ei onnistuta, on uhkana, että meiltä häviää viimeinenkin öljynpuristamo.

Hyvää Uutta Kasvukautta!

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja