Virpi Holappa
19.10.15

Faktahomma

Oulun muurahaishappotehdas – siinä ympäristössä vietin useamman viikon aloitellessani uraani AIV-tuotteiden parissa. Konttori- ja tehdasalueella hääri paljon ihmisiä niin silloisen Kemiran työntekijöitä kuin eri sidosryhmien edustajia kuljettajista asiakkaisiin ja valvontaviraston edustajiin.

Oulun muurahaishappotehdas – siinä ympäristössä vietin useamman viikon aloitellessani uraani AIV-tuotteiden parissa. Konttori- ja tehdasalueella hääri paljon ihmisiä niin silloisen Kemiran työntekijöitä kuin eri sidosryhmien edustajia kuljettajista asiakkaisiin ja valvontaviraston edustajiin. ’Hääriä’ ei tosin tässä yhteydessä ole kaikkein kuvastavin sana, koska tehdasalueelle pääsy tapahtuu valvotun portin kautta ja kulku alueella on ohjeistuksen mukaista. Henkilökunta on velvoitettu käymään turvallisuuskoulutuksen ja vierailijoiden visiitit tapahtuvat näin ollen koulutuksen käyneiden henkilöiden seurassa. Vaikutuksen teki jo silloin välittävä ja vastuuntuntoinen työyhteisö. Iloa tuotti myös nähdä, kuinka Oulun tehdas työllistää monta ihmistä seudulla, jossa itsekin olen lapsuudessani viettänyt paljon aikaa.

Pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan tehdastoimintaan työntekijän näkökulmasta ja paljonhan siellä oli kaikkea uutta ja vierasta. Aluksi hieman jopa kauhistutti ne monimutkaiset putkistot ja monenmoiset vastuunalaisuudet, mitä tehtaalla tapahtuu. Huoli osoittautui kuitenkin heti alkumetreillä turhaksi, kun ymmärsin kuinka hyvin organisoitua, vastuutettua ja tiedostettua toiminta oli. Oivallus siitä, että asiat ovat hyvässä hallussa ja tieto aina lähellä ja saatavilla auttoi myös asiakastyöhön asennoitumisessa; uusia asioita ja kysymyksiä tulee eteen, mutta tiedän ympärillä olevan osaavia ja asiantuntevia ihmisiä, keiden avulla saan vastauksia aina asiakkaiden käyttöön asti.

Laadukas työnteko oli silmin havaittavissa, mutta kun toimitaan alalla, jossa käsitellään vaarallisia aineita, tarvitaan laadunhallintaan muitakin mittareita. Mitä laadunhallinta sitten on? Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen tuotteiden ja henkilöstön turvallisuus – niin tehdastyöntekijöiden, kuljettajien kuin tuotteiden loppukäyttäjienkin. AIV-tuotteiden kohdalla tuoteturvallisuus ulottuu jopa eläinterveyteen saakka. Virallisemmin ja kiteytettynä laadunhallinta on tuotteen tai palvelun vaatimustenmukaisen laadun ylläpitoa ja hallintaa, jonka lopputuloksena on työntekijöiden sekä asiakkaiden tyytyväisyys. Kuulostaa järkeenkäyvältä, sillä ainakin itse kuluttaja-asiakkaana koen laadun olevan erittäin tärkeää niin elintarvike, kuin tavarahankinnoissa, puhumattakaan palvelualoista. Minulle laatu tarkoittaa luottamusta ja varmuutta, sekä siten parempaa elämänlaatua, kun ei tarvitse stressata asioiden toimivuudesta. Jääpähän sitten enemmän aikaa ja tilaa niille asioille mistä nauttii.

Oulun tehtaalla laadunhallintaa määrittävät omat laatujärjestelmänsä niin toimintamalliin, johtamiseen, ympäristöön kuin työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen. Sertifikaatit, eli todistukset siitä, että laatujärjestelmä on käytössä, löytyvät myös rehuturvallisuuden, Oulun tuotannon, rahtivalmistuksen ja myynnin osalta. Käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotetiedot ovat ajantasaisia ja asiakkaiden käytettävissä. Tuotteiden laadunhallintaa ylläpidetään analysoimalla valmistuserät sekä säilyttämällä vastanäytteet käyttölaboratoriossa. Ulkopuolisista tahoista muun muassa Evira suorittaa tarkastuksia Oulun tehtaalla vuosittain. Raaka-ainetoimittajilta vaaditaan vastaavat näyte- ja laatutodistukset, kuin mitkä Oulun omien tuotannon kohdalla löytyy. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden laadunvarmistukseen käytetään ulkopuolista analytiikkaa, jossa määritellään, ettei tuotteissa ole epäpuhtauksia kuten dioksiinia tai raskasmetalleja. Esimerkiksi raskasmetallit voivat vahingoittaa terveyttä joutuessaan rehujen mukana eläimeen ja siten elintarvikkeisiin. Tuotteiden käytettävyydessä eri valmistajien tarjoamissa raaka-aineissa on huomattu olevan eroja muun muassa jäätymispisteiden ja sakkautuvuuden kohdalla.

Tänä syksynä on kulunut 70 vuotta siitä, kun A.I. Virtaselle myönnettiin kemian Nobel-palkinto painavimpana perusteena AIV-rehunsäilytysmenetelmän kehittäminen. Tutkimus- ja kehitystyö jatkuu tänä päivänä edelleen vahvana uuden omistajan, Eastmanin tukemana. Ilmaston ja sään asettamien vaatimusten vuoksi on tärkeää, että tutkimukset tehdään juuri Suomessa. AIV-tuotteiden kohdalla vastuullisuus on yksi merkittävimmistä arvoista ja meille Eastmanissa onkin tärkeää, että voimme jakaa oikeaa ja tutkittua tietoa, jotka pätevät Oulun tehtaalla valmistettuihin tuotteisiin, eli AIV-tuoteperheeseen sekä yksinmyyntiin valmistettuihin Primaan ja Mestarin Vahvaan – ainoisiin kotimaisiin, Suomessa valmistettuihin happosäilöntäaineisiin.

Vaikka omat askeleeni johtavat useammin Oulun sijasta Helsingin konttorille, tuntuu hyvältä ajatella, että 130 kollegaani saavat työskennellä turvallisessa tehdasympäristössä. Itse saan vastinetta arvomaailmalleni työskennellessä yrityksessä, jossa toiminta on eettistä ja läpinäkyvää. Asiakkaat saavat tuotteen, joka on tutkimus- ja kehitystyöstä valmistukseen saakka kotimaista.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja