Olet täällä

Homeet, homemyrkyt ja porsaat

Homeet kuuluvat yhtenä ryhmänä eläviin organismeihin bakteerien, sienien, hiivojen ja levien lisäksi. Homeita esiintyy kaikkialla luonnossa, myös eläinten rehuun käytettävässä viljassa. Pysyäkseen elossa ja lisääntyäkseen homeet tarvitsevat ravintolähteen lisäksi vettä (kosteutta) ja sopivan lämpötilan ( 25-40 ˚C).

Elävät homeet tuottavat solunsa ulkopuolelle kemiallisia yhdisteitä. Osa yhdisteistä on myrkyllisiä, jolloin niistä käytetään yleisnimeä homemyrkky tai mykotoksiini. Vaikka kaikki homeet eivät tuotakaan myrkyllisiä yhdisteitä, tunnetaan mykotoksiineja jopa yli 300 eri tyyppiä. Tuotantoeläinten kannalta haitallisimpina pidetään kuitenkin vain viittä homemyrkkyä; aflatoksiinia, zearalenonia, fumonisiinia, okratoksiinia ja vomitoksiinia.

Puidussa ja säilötyssä viljassa esiintyvistä homeista yleisimpiä ovat Aspergillus- ja Penicillium-sukuun kuuluvia. Ne tuottavat aflatoksiinia ja okratoksiinia, jotka ovat haitallisia erityisesti sikojen kasvulle. Korjaamattomassa vielä pellolla kasvavassa viljassa sitä vastoin esiintyy usein punahometta (Fusarium), jonka tuottamia toksiineja ovat zearalenone, fumonisiini ja vomitoksiini.

Mikäli homeiden tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä on runsaasti rehuna käytettävissä viljatuotteissa, on seurauksena syömishäiriö, heikentynyt vastustuskyky, alentunut stressin sieto sekä mahdollisen maksa- ja munuaisvaurion aiheuttama kuolleisuuden nousu. Eli heikentynyt taloudellinen tuotto.

Homeiden runsastumista siiloviljoissa voidaan rajoittaa tehokkaalla kuivatuksella tai esimerkiksi käyttämällä joko biologisia tai happamia säilöntäaineita. Mikäli homemyrkkyjä on kuitenkin ennättänyt syntyä jo ennen viljan kuivatusta tai säilöntäkäsittelyä, toksiinit eivät enää häviä, vaan kemiallisina yhdisteinä jäävät rehuun. Jos tässä tilanteessa homemyrkkyjen pitoisuutta halutaan vähentää, se useimmiten tehdään toksiinien sidontaan perustuvalla menetelmällä.

EU:n hyväksynnän saaneista sidonta-aineista tunnetuin ja yleisessä käytössä on bentoniitti joko yksin tai yhdessä piimaan ja alumiinisilikaattien kanssa. Bentoniitti on luonnon savea, joka  turpoaa vedessä ja muodostaa erittäin suuren ominaispinnan, jopa 400 -600 m²/g. Lisäksi vedessä bentoniitin pintaan syntyy positiivinen pintavaraus.

Liemirehun sisältämien hometoksiinien poistajana bentoniitin toimintamekanismi perustuu juuri näihin kahteen edellä mainittuun ominaisuuteen. Sillä kun bentoniittia lisätään tyypillisesti 1-4 kg/1000 kg kuivaa rehua, niin tällöin liemirehun valmistuksessa bentoniitin pinta-alaksi muodostuu jopa 2.400.000 m² kuivaa rehutonnia kohti. Liemirehun sisältämässä vedessä olevat hometoksiinikemikaalit kiinnittyvät nyt tähän valtavaan tarjolla olevaan pintaan, jota kiinnittymistä tehostaa magneetin tavoin bentoniitin ja hometoksiinien vastakkaismerkkinen sähköinen varaus. Kiinnittymisen tapahduttua hometoksiineja sisältävä bentoniitti kulkeutuu eläimen ruoansulatusjärjestelmän läpi ja tulee ulos sonnan mukana.

Finlactic Oy on aloittanut HOMESIEPPARI-nimisen jauhemaisen tuotteen valmistuksen sikaloiden homeongelmien ratkaisemiseksi. Tuote koostuu rehusovelluksiin hyväksytyistä bentoniiteista, E-koodit 558 ja 558i.

Kommentit