Moni suomalainen pelto näkee tällä hetkellä painajaisia, mikä juontuu punaisesta fosforileimasta. Noin puolet maamme pelloista huutaa lisää fosforia, ja kasvit eivät pääse täysipainoisesti täyttämään tehtäväänsä. Fosfori tehostaa muiden ravinteiden ottoa, edistää juuriston kehittymistä ja nopeuttaa tuleentumista. Elintärkeä ravinne on menneinä vuosikymmeniä ollut pelloilla hyvällä tasolla, mutta uudet lajikkeet ja matala fosforilannoitus ovat tuoneet maatalouden uuden tilanteen eteen.

Tasapainoinen lannoitus lähtee kasvin tarpeista, ja hyvä sato tarvitsee riittävän määrän kaikkia ravinteita. Esimerkiksi 8000 kilon vehnäsato tarvitsee 40 kiloa fosforia tuottaakseen laadukkaan sadon, ja monilla alueilla fosforilannoituksen laiminlyönti syö maan fosforivaroja kovaa vauhtia. Uusi tilanne tuo fosforilannoituksella entistä vahvempia satovasteita. Yara Kotkaniemen viime kesän kokeissa Yara Mila Y 3:lla saatiin yli 2200 kiloa enemmän ohrasatoa kuin pelkällä typpilannoituksella. Samassa kokeessa fosforilannoituksella saavutettiin 220 euroa hehtaaria kohden enemmän tuottoa. Nämä tulokset kertovat vahvasta korrelaatiosta hyvän taloudellisen tuloksen ja satotasojen välillä.

Vaikeina aikoina jokaisen yrityksen on keskityttävä omiin vahvuuksiinsa, ja maatilayrityksissä maaomaisuutta ei pidä päästää rapistumaan. Viljavuusfosforin ylläpitäminen muodostaa menestyksen nurkkakivet, joiden päälle on hyvä rakentaa tuloksellista yrittämistä. Pellon painajainen muuttuu päiväuneksi, kun maan kasvukunnosta pidetään huolta ja fosforilannoitukseen panostetaan.