Olet täällä

Vihannestukun ja viininmaistajaisten kautta brandykellariin

Tuotteiden esillepanoon yritettiin panostaaTorstai-aamuna ennen auringonnousua lähdimme tutustumaan paikalliseen, Etelä-Afrikan suurimpaan jälleenmyyjille tarkoitettuun vihannes- ja hedelmätukkuun, Cape Town Marketiin. Tukun omistaa 4 suurviljelijää, jotka markkinoivat myös omien tilojensa tuotteet tukun kautta.

Alueella toimii 9 tukkuliikettä. Kauppaprosessi toimii niin, että viljelijä tekee sopimuksen tuotannostaan agentin kanssa. Viljelijä toimittaa tavaran tukkuun, josta asiakas ostaa haluamansa tuotteet. Asiakas maksaa tuotteet tukun omistamalle pankille ja pankki maksaa rahat Vihannestaidettasaatuaan tavaran viljelijälle. Tukku ottaa välistä 5 %, millä katetaan tilat, energia ym. kulut ja agentti ottaa 7,5 %, millä katetaan agentin kulut ja palkkiot. Agentit keskenään käyvät kovaa kilpaa sopimuksista viljelijöiden kanssa. Viljelijä päättää, milloin hän tavaransa toimittaa, mutta siihen se viljelijän päätösvalta sitten loppuukin. Jos hinta on viljelijän mielestä liian matala, hänen ei ole pakko myydä mutta takaisin tukusta hän ei tavaraansa saa vaan se menee hävitettäväksi.

Tukun ovet ovat kiinni lauantai puolipäivästä sunnuntai- iltaan, muuten toimitaan ympärivuorokautisesti. Vuorokautinen liikevaihto on 6 milj. randia eli vajaa 400 000 €. Kuivuudesta johtuvasta hintojen noususta johtuen viime kuu oli ennätyskuukausi, 136 milj.randia (8,5 milj.€).

Tukun työntekijöiden sosiaalitilatPankki

 

 

 

 

 

 

 

Tukun kaupaksi menemättömillä ylijäämillä ruokitaan päivittäin hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirkkojen kautta n. 40 000 ihmistä. Se ylijäämätavara mikä ei kelpaa ihmisravinnoksi, toimitetaan karjatiloille rehuksi ja pilaantunut tavara biojätteeksi.

Oli hyvä alkuherätys päivälle. 72 vuotias, työstään innostunut pirteä herrasmies esitteli paikat ja vielä lopuksi Harrikan, jolla hän työmatkansa ajelee.

Vihannestilan isäntä kertoo tilastaanTukkukäynnin jälkeen aamupala hotellilla ja lähtö kohti marja- ja vihannestilaa, missä meidät vastaanotti toinen omistajaveljeksistä, Johannes Fasell. Johannes kertoi, että hänen suonissaan virtaavasta verestä puolet on saksalaista ja neljännes hollantilaista sekä neljännes ranskalaista perimää. Tilan kokonaispinta-ala on noin 40 ha. Maaperä tilalla on hyvin hiekkaperäistä. Pidemmän kasvuajan kasvit kylvetään penkkiin, joka katetaan kalvolla. Katetta ei kerätä pois vaan sen annetaan hiljalleen maatua. Tila on täkäläisittäin erikoinen, sillä se ei ole keskittynyt tiettyjen muutaman kasvin viljelyyn, vaan tuotanto lähtee asiakkaiden tarpeista. Tällä hetkellä viljelyssä on runsas 40 kasvilajia. Lähistöllä on valtavat markkinat, ja joka päivä pidetään tarjolla kysyntää vastaava tuotesorttimentti alueen kauppiaille, ravintoloille muille suurostajille. Vähittäismyyntiä tilalla ei ole.

Tilalla on työvoimaa 150 henkilöä ja satapäinen Aberdeen Angus lihakarja, jonka tehtäviin kuuluu sadonkorjuun jälkeinen peltojen puhdistus ja nurmialueiden hoito. Työntekijöiden palkkataso on 650 randia (40 €) / 5 päiväinen viikko. Maatalousmaan hinta tällä alueella on 300 000-500 000 randia / ha, eli ollaan jopa yli suomalaisen pellon hintatason (toki kyseessä vihannesviljely, ihanteellinen ilmasto ja vieressä miljoonien ihmisten markkinat). Tilan liikevaihto vuodessa on n. 24 milj. randia (1,5 milj.€).

Vihannestilan Aberdeen angus -lihakarjaa

 

Tilan suurin kustannuserä palkkakustannusten jälkeen on kasteluvesi, jota kuluu päivittäin 3-4 miljoonaa litraa. Viidesosa vedestä tulee omista porakaivoista ja lähteistä, loppu ostetaan.

Sinapinmakuista lehtisalaattiaErikoisuutena tilalla oli sinapinmakuinen salaatti. Muutamat meistä huomasivat sitä maistaakin, ja voin kertoa, että se todella maistui sinapilta vaikka vihreää väriltään olikin. Löytyisikö siitä ratkaisu suomalaisten miesten vähäisen salaatinsyönnin lisäämiseksi. Mikä oivallinen kumppani tuo salaatti olisikaan lenkkimakkaran ja oluen rinnalle saunan jälkeiseen kesäiltaan.

Matka jatkui kohti lounas ja viininmaistelupaikkaa. Steellenboschissa pysähdyimme paikalliseen Agrimarkettiin, missä näytti olevan brändinkohotus vielä hieman kesken. Markkinoinnin johto varmaankin jäi mietiskelemään sopisko poistettavia Agrimarket-kylttejä tarjota tänne hyödynnettäväksi täkäläiseen kasvojenkohotukseen? Varmaankin oli paikalliset löytölaarit menossa kun pihalla oli melkoinen ruuhka. Tarttuipa sieltä laareista merkittävä määrä tavaraa kanssamatkustajienkin mukaan.

Brändiuudistuksen tarkastuskäyntiAgrin varasto

 

 

 

 

 

 

 

Lounaan nautimme paikassa, missä oli varsinainen eläintarha etupihalla. Oli possut, ankat, kilpikonnat, antiloopit, kanat, ankat, kalkkunat ja muutama koira asiakkaiden ihasteltavina ja mielenkiinnon kohteina. Tilalla tuotetaan punaviinejä, koska ilmasto on valkoviinintuottamiseen liian kuuma ja kuiva. Tarjottu ruoka oli erinomaista mutta viini ei hurraahuutoja herättänyt. Syy taisi olla enempi makutottumuksissamme kuin viinissä.

Brandytehtaan vanha tuotantopannuViinistä väkevämpiin, eli matka jatkui kohti Brandytehdasta. Tehtaan perusti 1835 Hollannista paikalle tullut Van Ryn. Siinä yli 200 vuotta vanhan tislauspannun edessä kuuntelimme esitystä brandyn teosta. Etelä-Afrikassa tehdään brandy aina valkoviinistä eikä koskaan punaviinistä. Koko tuotantoprosessi käytiin tarkkaan läpi, mutta kun tuotantotiloissa ei saanut kuvata taitaa olla niin ettei siitä voi kirjoittaakaan.

Brandyvarastossa, jossa kävimme, oli satoja 300 litran tammitynnyreitä täynnä brandyä. Kamerat, kännykät ja muut sähkölaitteet kerättiin pois koska siellä oli räjähdysvaara. Ymmärsin asian kun pääsimme varastoon sisään. Siellä leijui voimakas brandyn tuoksu, joka johtui siitä että brandya haihtuu vuosittain ilmaan noin 9 litraa / 300 litran tynnyri. Samasta syystä vanhempien vuosikertojen hinta nousee korkeaksi, kun varastointikustannusten lisäksi määrä vähenee merkittävästi.

Vierailun päätteeksi pikkuisen maistelimme tuotteita ja palasimme illansuussa Kapkaupunkiin. Iloinen tunnelma bussissa välillä hieman laski kun emme voineet välttyä moottoritien varren laajojen slummialueiden näkemiseltä.

Slummialuetta moottoritieltä kuvattuna

 

 

Partner: 

Kommentit