Olet täällä

Yrttitarhan kautta padolle, vankilan portille ja marjatilalle

Marjatarhaa ja palanutta aluetta vuoren rinteelläPerjantaina suuntasimme koilliseen kohti Franschhoekin viininviljelyaluetta. Automatkalla Eugene kertoi meille Etelä-Afrikan oloista tänä päivänä ja siitä mitä on muuttunut Apartheid-ajasta. Aluksi Eugene kertoi olevansa sitä mieltä, että nykyaika on rotuerottelun kannalta paljon huonompaa kuin aiemmin Apartheid-aikaan. Nykyisin kuulemma hallinnollisiin työpaikkoihin valitaan vasta viimeisenä vaihtoehtona valkoinen mies, mitä ei tapahdu koskaan. Uskon Eugenen kertoman täysin näiltä osin niiden havaintojen perusteella, mitä olen tällä matkalla onnistunut tekemään. Valkoisten osuus julkisten sektorien viroista on nykyhallinnon aikana romahtanut ja valkoisen miehen työllistymisessä lähes ainoa vaihtoehto on ura valkoisten omistamissa yhtiöissä tai yksityisyrittäjyys. Alle 18-vuotiaiden osuus on neljännes väestöstä, ja kun koulutus on hyvin huonosti hoidettu, tulevaisuusennuste ei kovin ruusuiselta näytä. Eugene kaipasi merkittävästi nykyistä jämäkämpää otetta kouluihin. Hän myös piti hyvänä aiemmin ollutta asevelvollisuutta ja sen antamia eväitä yhteiskuntakelpoisuuteen. Nykyään Etelä-Afrikassa yleistä asevelvollisuutta ei ole.

Mary esittelee laatikkoa, missä eri kasvit on asiakkaalle sopivassa suhteessaEnsimmäinen tilakohteemme oli yrttitila, missä meidät vastaanotti tilan operatiivinen johtaja Mary Parsley. Tilan omistaa koko Etelä-Afrikan vuoden 2002 maanviljelijäksi nimetty nainen Lesley McGrecor. Lesleyn mies työskentelee lakimiehenä, eikä osallistu tilojen johtoon. Palkattua työvoimaa on noin 220 henkilöä, jotka pääosin tekevät 5 päiväistä työviikkoa. 80 % työntekijöistä on naisia. Osa henkilöstöstä työskentelee myös viikonvaihteisin, koska kasvit pitää silloinkin kastella ja muutenkin hoitaa.

Kasvivalikoimassa oli sipuli, korianteri, herne, pinaatti ja muut erilaiset yrtit, kaikkiaan n. 20 eri kasvilajia. Sato markkinoidaan ravintoloille, suurkeittiöille ja kaupoille.

Tila on luomuviljelyssä. Ruiskutuksia tehdään kasvitauteja vastaan ja kasteluveteen lisätään kaikki kasvin kasvaakseen tarvitsemat lannoitteet. Täällä luomuviljelyssäkin kasvit tarvitsevat suojaa tauteja vastaan ja ravinteita kasvaakseen, mikä minunkin mielestäni on luonnollista. Meikäläisten luomuviljelysäädösten mukaan taitaisi vaan olla vaikeata näin toimia.

Yrttitilan kylvökoneLähes kaikki kylvö- ja istutustyö sekä koko sadonkorjuutyö tapahtuu käsin. Oli tilalla yksi kylvökonekin, joka meille pyynnöstä esiteltiin. Kovin automaattiselta ei sen toiminta näyttä. Tilan myyntiartikkeleista päällimmäiseksi mieleen jäi styrox-kasvualustalle kerätty 7 yrttilajin sorttimentti, josta tila sai 60 randia eli 3,75 € / kpl.

Tilalla ollessamme tuli sähkökatkos, joka herätti kysymyksiä. Sähkökatkokset ovat Etelä-Afrikassa kuulemma lähes jokapäiväisiä, ja niillä tasataan niukkuutta. Yleensä niistä ilmoitetaan sähköisesti etukäteen.

Nelson Mandela ja osa suomalaisryhmästäAjelimme eteenpäin ja kävimme kuvauttamassa itsemme vankilan, jossa Nelson Mandelaa oli pääosan vankeusajastaan, portin tuntumassa olevalla muistomerkillä. Vankila on edelleen käytössä, ja siellä on noin 2500 vankia 1,5 km:n etäisyydellä portilta olevissa vankilarakennuksissa kertoi porttivahtina toiminut, pistoolilla ja kovilla patruunoilla varustettu naisvanginvartija.

Matka jatkui ja tulimme Kapkaupunkilaisten vesivarastona toimivalle patoaltaalle. Altaan täyttöaste oli vain noin 30 %, ja Kapkaupunkia taitaakin uhata vesipula, jos ei lähikuukausina saada vähintään normaalimäärää sadetta.

Aurinkokello FranschhoekissaPadolta jatkoimme Franschhoekin kaupunkiin, joka on alkujaan ranskalaisten siirtolaisten perustama. Ihmettelyymme, miksi muistomerkkipuistossa ollut aurinkokello näytti tunnin väärää aikaa, saimme vastaukseksi sen olevan Ranskan ajassa. Aurinkokellon luona tuli myös selkeästi todettua se, että aurinko täällä todellakin paistaa keskipäivällä pohjoisesta. Franschhoek on viehättävä pikkukaupunki, jonka kaduilla vietimme puolisen tuntia osa osteskellen ja osa nähtävyyksiä katsellen. Suosittelen käymään, jos täälläpäin sattuu liikkumaan.

Yksi Kapkaupunkilaisten juomavesialtaistaJuomavesialtaan ylivuotoputki

 

 

 

 

 

 

 

Raymond O'Grady kertoo tilastaanPäivän viimeinen maatilakohde oli marjatila Hillcrest Berry Ochards Stellenboschin liepeillä. Tilalla on monipuolista marjojen ja hedelmien kasvatusta, ravintola, tilamyymälä ja maatilamajoitusta. Omistajat, irlantilaiset sukujuuret omaava Raymond ja ranskalaistaustainen , hoitavat tätä 35 ha:n ja toista muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa noin 130 ha:n tilaa. Etäämmällä olevalla tilalla on vain marja-ja hedelmätuotantoa, muu toiminta on kokonaan keskittynyt tilalle jolla vierailimme.

Raymond kertoi olleensa aiemmin asutustoiminnasta vastaavana virkamiehenä mutta irrottautuneensa uraputkesta ja ostaneensa tilan eläkevuosiensa harrastukseksi. Hän aloitti karhunvatukalla, joka tuotti ensimmäisenä vuonna huippusadon. Raymond oli ihmetellyt, mitä sille tekisi ja ottanut yhteyttä Kapkaupungin ravintoloihin, jonne koko sato oli mennyt kaupaksi ja lisäksi oli jäänyt imu päälle. Kun kysyntää oli, toiminta laajeni kysynnän mukaan ja homma riistäytyi käsistä. Asiakkaiden tarpeiden ja kysynnän mukaan lähdettiin kehittämään toimintaa. Vaimo Betty jättäytyi pois yliopiston ranskankielen professorin tehtävistä ja ryhtyi hankkimaan tietoa alasta sekä kehittämään lajikesorttimenttia, hilloja ja soseita. Nyt tila on johtava marjatila Etelä-Afrikassa, joka toimittaa tilalla loppukäyttöön soveltuviksi jalostetut tuotteensa maan suurimmille kauppa- ja hotelliketjuille.

Tilalla tehdään työt pääasiassa ihmisten toimesta, käsin. Raymondin mielestä kyvytön valtiojohto ei ole pystynyt hoitamaan hommiaan ja työllistämään ihmisiä. Siksi hän tekee oman osuutensa ja pyörittää yrityksiään ihmistyön voimin eikä pyrikään koneellistamaan toimintaa.

Vuositasolla marjoja kerätään noin 150 tn. Tilan liikevaihto on noin 30 milj. randia eli vajaa 2 milj. €, joka jakaantuu: ravintola 25 %, hillot ja mehut 25 %, tuoremarjamyynti 25 % ja muu liiketoiminta 25 %.

Raymondin tiloilla työskentelee ympärivuotisesti 200 henkilöä, ja sadonkorjuuaikan palkataan tilapäistyövoimaa lisäksi noin 100 henkilöä. Palkkataso on n. 700 randia (44 €) / viikko, ja rahapalkan lisäksi työntekijät saavat kuljetuksen kotinsa ja työpaikan välille sekä työvaatteet. Maa viininviljelyalueella on hyvin kallista, 1-1,7 milj. randia (60-100 000 €) /ha. Tämä johtunee siitä, että maisemallisesti erittäin kauniin vuoristoalueen laaksoissa asustaa runsaasti kulta- ja timanttikaivoksilla sekä muulla yritystoiminnalla rikastuneita miljardöörejä, jotka eivät välitä maan tuottoarvosta osteskellessaan sitä. Taitaa maakaupoissa olla samoja piirteitä kuin meillä Suomessa. Nämä rikkaat perustavat mailleen yleensä viinitiloja, joita Stellenboschin alueella onkin kaikkiaan 175 kpl. O’Gradyilla on alueen ainoa marjatila, ja se osin selittääkin heidän menestystään. Eli ei tuoteta sitä mitä kaikki muutkin vaan kuulostellaan asiakkaita ja vastataan asiakkaiden toiveisiin.

Pahimpina ongelmina Raymond näkee linnut ja paviaanit. Käytäntö onkin se, että heti kun niitä näkyy, ne ammutaan. Tällä tilalla havaittiin myös reissun ensimmäinen hukkakaura, mutta se ei kuulemma ole minkäänlainen ongelma. Toisaalta hän kertoi heinämäisten rikkakasvien tuomista ongelmista, joten ihan tarkalleen selvää en asiasta saanut.

Raymond ei myöskään pitänyt ollenkaan nykyhallinnon toiminnasta sen enempää mustan kuin valkoisenkaan väestön kannalta. Töiden perässä Jälkiruuaksi syötiin paahdettua Quince-hedelmäämuutetaan kaupunkeihin ja perheet hajoavat. Nykyinen presidentti toimii itse kuulemma täysin puheidensa vastaisesti. Näin kertoi mies, jolla tuntui olevan verkostojensa kautta paljon tietoa asioista. Ratkaisua ongelmiin hänelläkään ei ollut. Presidentti kuulemma vain kerää omaisuutta ja parhaat kaverit siinä ympärillä toimivat samoin. Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä eli näin korruptio leviää läpi koko hallintoketjun.

Tilaesittelyn jälkeen nautimme maittavan lounaan tilan ravintolassa ja monenlaista purkkia näytti sujahtelevan tilamyymälän hyllyiltä kanssamatkustajien kasseihin.

Partner: 

Kommentit