Nykypäivänä lehmien hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista eri tekijöistä on runsaasti tutkimustuloksia. Mutta mistä todellinen hyvinvointi koostuu ja miten sitä voidaan arvioida? Ja onko asialla mitään vaikutusta maidontuotantoon ja kannattavuuteen?

Tilan näkökulmasta kaikki alkaa havainnoista omassa navetassa ja karjassa. Usein ongelmana on itselle syntyvä ”tilasokeus”, joka estää huomaamasta mahdollisia ongelmakohtia. Siksi joskus voi olla paikallaan pyytää vierasta ihmistä, vaikka laitemyyjää tai neuvojaa, käymään navetassa ja tekemään havaintoja lehmistä ja niiden käytöksestä, sekä pohtimaan syitä mahdollisille ongelmakohdille.

Lehmät eivät osaa kertoa, mikä tekee niiden olon mukavaksi

Ongelmakohtien havaitseminen olisikin helppoa, jos lehmät osaisivat ne meille kertoa. Tämä tehtävä jää siis ihmisen vastuulle, jonka on havainnoitava ja tarvittaessa mitattava lehmien aktiivisuutta, käyttäytymistä ja ympäristöä. Lehmien mukavuus ei ole mikään tuote tai työkalu, vaan se on sitä, mitä navetassa ja sen ympärillä koko ajan tapahtuu. Hyvinvoivia eläimiä ei ole kaupan, vaan ne ”syntyvät” monesta eri tekijästä jokaisella tilalla.

Koska tämän päivän kaikilla lypsytiloilla lehmillä ei ole mahdollisuutta laiduntaa tai jaloitella luonnollisessa ympäristössä, tulisi kaikista niiden päivittäisistä toimista tehdä mahdollisimman luonnollisia ja miellyttäviä, esimerkiksi makaamisesta, seisomisesta ja kävelemisestä. Jos hyvinvointia lehmän näkökulmasta voisi pieniä osiin, voisivat ne olla lepoaika, liikkuminen, vesihuolto, ruokinta, ilmanvaihto ja valaistus.

Miellyttävä parsi pidentää makuuaikaa

Lehmät arvostavat miellyttäviä makuualustoja ja oikein mitoitettuja parsia. Parressa täytyy olla riittävästi tilaa, jotta lehmät voivat käydä makuulle, nousta seisomaan ja levätä esteettömästi, loukkaantumatta ja stressittömästi. Parsien pinnan tulisi olla riittävän pehmeä ja pitävä.

Lehmän suositeltu vähimmäislepoaika on peräti 12 tuntia vuorokaudessa. Kun lehmän lepoaikaa saadaan pidennettyä, saadaan myös maitotuotosta nostettua, koska utareen verenkierto vilkastuu lehmän ollessa makuulla. Tämä on tärkeää, koska yhtä tuotettua maitolitraa kohti täytyy utareen läpi virrata noin 500 litraa verta. Lisäksi makuulla ollessa lehmä märehtii. Oikein mitoitettu parsi ja oikeanlainen pintamateriaali helpottavat myös parsien pysymistä puhtaana ja kuivana, joka taaskin osaltaan vähentää utaretulehdusriskiä.

Luonnollista liikkumista

Lehmän jalat ovat kovalla koetuksella, koska niiden varassa lehmä kantaa keskimääräisen 550- 600 kg elopainonsa. Erityisesti sorkat joutuvat koville, koska rasitus kohdistuu niissä pienelle kantoalueelle.

Myös navetassa lehmien tulisi voida liikkua luonnollisella tavalla; pitkällä reippaalla askeleella pää suorassa ja ylhäällä. Tämä voi olla vaikeaa esimerkiksi betonilattioilla, jotka ovat yleensä märkiä, likaisia, kovia ja karkeita ja ne rasittavat sorkkia tarpeettomasti. Tämä voi olla keskeinen ontumiseen johtava tekijä – josta voi muodostua hyvin kallis ja aikaa vievä terveysongelma.

Antamalla lehmille hiukan enemmän tilaa, sekä pehmeämmän ja puhtaamman kävelypinnan, autat niiden pysymistä terveinä ja tuottavina. Esimerkiksi kumimatot käytävillä auttavat asiaan.

Elintärkeä vesi

Jokaista tuottamaansa maitolitraa kohti lehmän on juotava vähintään kolme litraa vettä, mikä korkeatuottoisen lehmän kohdalla tarkoittaa 150 litraa vettä joka päivä. Jos lehmä joutuu jostain syystä vähentämään juomansa veden määrää, se samalla pienentää maitotuotostaan.

Pidä aina huoli siitä, että kaikkien lehmien saatavilla on puhdasta ja raikasta vettä riittävästi. Hyvänä ohjesääntö voisi toimia; jos et halua itse juoda navettasi vettä, eivät sitä halua juoda lehmäsikään.

Juomakuppien vedensyötön lehmille tulisi olla noin yli 20 litraa minuutissa. Juoma-altaita taas tulisi varata yksi allas 20 lehmää kohti. On kuitenkin hyvä olla vähintään kaksi vesilähdettä ryhmässä, jotta myös arvojärjestyksen alimmat uskaltautuvat juomaan. Vesipisteille on myös oltava vapaa pääsy.

Riittävästi hyvälaatuista ja maittavaa rehua

Laiduntaessaan lehmät toimivat usein samassa rytmissä siten, että monet arvojärjestyksessä samaan ryhmään kuuluvat lehmät syövät ja lepäävät samaan aikaan. Ne käyttäytyvät näin myös sisällä navetassa: kun yksi lehmä syö, muut noudattavat esimerkkiä.

Hyvälaatuista ja maittavaa rehua tulisi olla tarjolla koko ajan. Tämä houkuttelee lehmiä syömään tasaisesti, mikä on hyväksi pötsin toiminnalle. Lisäksi ruokintapöydällä tulisi olla riittävästi tilaa, jotta myös arvoasteikon alimmat uskaltautuvat syömään riittävästi.

Ilmanvaihdon järjestäminen ja kunnollinen valaistus

Jos lehmä saisi valita, se valitsisi mieluummin viileän lämpötilan. Ja jos navetan lämpötila nousee yli 25^o C:een, ne alkavat käyttää energiaa itsensä jäähdyttämiseen maidon tuottamisen sijasta. Myös huono ilmanlaatu voi vaikuttaa maidonlaatuun. Kuumalla ilmalla suositellaan puhaltimien käyttöä, jotta lehmät välttyisivät lämpöstressiltä ja sen aiheuttamalta maitotuotoksen laskulta.

Hyvä ilmanvaihto onkin ensiarvoisen tärkeä, jotta raitis ilma kiertää riittävästi eläinsuojassa. Riittävä raittiin ilman saanti on välttämätöntä lehmien tuottavuuden kannalta. Suuri ilmankosteus, lantakaasut, taudinaiheuttajat ja pöly ovat haitallisia lehmille sekä sinulle.

Ihmisten tavoin myös lehmät toimivat aktiivisemmin valoisissa olosuhteissa. Riittävä valaistus onkin siis tärkeää, etenkin talvella kun luonnonvaloa on vähän. Riittävä määrä ja oikeanlainen valo edes auttaa myös tuotoskaudella olevia lehmiä tuottamaan enemmän maitoa. Ja tietysti hyvä valaistus helpottaa myös eläinten hoitotyötä ja tarkkailua.

Pienillä parannuksilla eteenpäin!

Kuten edellä olevasta voi havaita, lehmän hyvinvointi koostuu monista pienistä asioista. Omaa navettaa ja eläimiä kannattaa jo tänään tarkastella hieman tarkemmin. Olisiko siellä joku asia, jonka voisi korjata kuntoon tai paremmaksi? Jo pienillä asioilla ja edullisilla investoinneilla voit parantaa eläinten hyvinvointia, omaa työympäristöä ja työsi sujuvuutta. Hyvinvoiva lehmä ja hoitaja tuottavat eniten euroja!