Olet täällä

Älä päästä pelloillesi ravinnerosvoja

Viljojen rikkatorjuntaa pidetään standarditoimenpiteenä, mutta tavoissa tehdä torjuntaa on eroja. Ainevalinnoissa osa viljelijöistä selvittää kunnolla tuotteen ominaisuudet, osa valitsee enemmän hintatarjouksen mukaan. Rikkatorjunnan ajoitukseen liittyen olen kuullut sanontoja ”Juhannukseen mennessä tai ennen Jukolan viestiä pitää torjunta tehdä”. Eli ennen tai jälkeen kesäkuun puoliväliä. Olisiko niin, että mieluummin odotellaan kauemmin ja odotetaan kaikkien rikkojen itävän? Silloin alkaa juhannus usein olla lähempänä.

Ongelmana vain on, että rikat alkavat heti kuluttaa ravinteita kasvaakseen. Maalaisjärjellä ajateltuna mitä pidempään ja suurikokoisimmiksi ne kasvavat, sitä enemmän ravinteita kuluu. Ja sitä hankalampi niitä on torjua. Bayerin ja Yaran tekemissä tutkimuksissa Kotkaniemessä rikat kuluttavat ohralla tähkälle tuloon mennessä typestä noin 20 %, fosforista 30 % ja kaliumista 45 %. Hivenravinteita rikat kuluttivat suhteessa vielä enemmän. Kukinnalle oleellista booria rikat kuluttivat hehtaaria kohti 35,8 g, kun ohra käytti 22,8 g. Rikkiä rikat ottivat 2,9 kg ja mangaania 149,9 g , kun ohra kulutti kasvuunsa rikkiä 9,3 kg ja mangaania 201,7 g hehtaaria kohti. Eli hivenravinteita rikat kuluttavat kaikista eniten. Mittasimme myös kuinka paljon eri rikkakasvilajit vievät ravinteita. Ei ole yllättävä tieto, että kannattaa keskittyä pahimpien ja suurikokoisten rikkojen kuten mataran, saunakukan ja savikan torjuntaan juolavehnästä puhumattakaan. Omissa tutkimuksissa emme ole mitanneet kuinka paljon esim. valvatti voi viedä ravinteita, mutta edellä mainitut luvut saatiin normaaleilla 2-sirkkaisilla rikoilla kuten savikalla.

Viime kesän pellot näyttivät monin paikoin rikkaisilta. Viitaten tutkimuksiimme tällaisilla lohkoilla ravinnehävikki ja sitä kautta sato- sekä laatutappiot ovat varmoja.  Toinen ruiskutuskierros esim. tautiaineen kanssa olisi siistinyt peltoja kummasti, rikkoja iti jälkikäteen vielä heinäkuussa. Kuitenkin aikaisella rikkatorjunnalla on etunsa. Tällöin pienikokoiset rikat saadaan helpommin kuriin ja myöskään käytettävien annosten ei tarvitse olla korkeimpia. Jos rikkoja vielä itää myöhemmin, kilpailee viljelykasvikin jo itsessään paremmin siinä vaiheessa. Muissa pohjoismaissa ”aikaisen rikkatorjunnan kulttuuri” on paremmin omaksuttu, viljan korren kasvun alussa siellä tehdään harvemmin rikkatorjuntaa. Toki nopea kasvurytmimme aiheuttaa haasteita, mutta nopeampi reagointi h-hetkellä voisi auttaa.

Nykyisin on suositumpaa ruiskuttaa hivenravinteita samaan aikaan rikka-aineen kanssa. Rikkatorjunnassa on syytä onnistua, jotta hivenet hyödynnetään oikealla tavalla. Myös pääravinteita kuluu huomattavasti, jos torjunta epäonnistuu.  Viime alkukesä aikana esiintyi kuivuutta osassa päin Suomea. Kokemuksemme mukaan kuivalla säällä rikkakasviaineen teho voi entisestään heikentyä, jos tietty hivenravinnevalmiste ruiskutetaan samaan aikaan. Hivenravinne voi viherryttää myös rikkoja mikä näkyy heikompana tehona. Muuten nämä seokset yleensä toimivat, mutta kuivana vuonna niiden käyttö vaatii tarkkuutta. Esim. Sekatorin kanssa ei ole suositeltavaa ruiskuttaa hivenravinteita kuten YaraVita Gramitrelia, jos koko toukokuu on ollut kuiva.

Lopuksi hyvin yksinkertainen vinkki: vaikka viljan hinta juuri nyt on alhaisempi, kannattaa ennen valmisteen ha-kustannusta selvittää mihin aine tai aineyhdistelmä tehoaa. Esim. Sekator ei tehoa valvattiin parhaalla mahdollisella tavalla, mutta on erinomainen valinta mataran ja saunakukan ollessa ongelma. Tässä yhteydessä lohkojen rikkalajisto pitäisi tietää, merkintä lohkokirjanpitoon on tärkeä toimenpide.  Siten estät ravinnerosvojen pääsyä pellollesi.

Partner: 

Kommentit