Olet täällä

Uus vuos tulloo, vanahan voes muistoihi sulloo

 

”Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.” Olen saanut vanhemmiltani useita elämänohjeita erilaisissa tilanteissa. Edellä mainittu neuvo savolaisella aksentilla on yksi niistä. Tämä neuvo on minulle hyvin arvokas, se kun on todettu kantapään kautta ja tämän neuvon olen myös pyrkinyt opettamaan muille. Sillä savolaisella aksentilla tietysti.

Muurahaishapon käyttö tuoreen nurmen rehunsäilönnässä on Suomessa ollut hyvin perusteltua. Norjalaiset omaksuivat nopeasti A.I.Virtasen oivalluksen happamuuden eli rehun pH-arvon merki­tyksen rehun säilöntäprosessissa, sillä he aloittivat muurahaishapon hyödyntämisen rehunsäilönnässä jo 60-luvulla, josta idea tuli aikanaan myös Suomeen. Tosiasia on se, että muurahaishappopohjaiset säilöntäaineet kehitettiin alkujaan nimenomaan tuoreen nurmen säilöntään, kun korjuukalustona käytettiin lähinnä kelasilppureita ja nurmen silpun pituus oli pitkä ja epätasainen. Kaiken lisäksi rehunteko kesti useita päiviä. Mitä on muuttunut nykyhetkeen mennessä? Rehut korjataan nopealla tahdilla, kehittyneellä korjuukalustolla, jolla silpun pituus voidaan säätää lyhyemmäksi ja nurmet korjataan esikuivattuna.

Rehunsäilönnässä käytetyt säilöntäaineet ja annosteluohjeet ovat myös muuttuneet. Viime vuosituhannen ohjeet eivät aina välttämättä toimi ja ole kustannustehokkaimpia. Annostelussa on lupa huomioida olosuhteet ja säilöntäaineiden ja säilöntätekniikoiden kehittyminen. GrasAAT -hapot ovat tutkittu ja kehitetty Norjassa, jossa on vähintään yhtä haastavat korjuuolosuhteet kuin Suomessa. Happojen perusannosteluohje on 4 l/rehutonnille. Myös A.I.Virtasen sanotaan perustelleen alhaisia muurahaishapon annosteluohjeita (3,5-4 l/tn) viitaten rehun silppuamiseen ja muurahaishapon kykyyn estää haitallisten bakteerien toimintaa. Osittain siihen perustuu myös GrasAAT-happojen toimintaperiaate. GrasAAT -hapoissa on muurahaishapon lisäksi erilaisia tehoaineita erilaisia bakteereita, homeita ja hiivoja vastaan.  Useamman tehoaineen seoksilla saadaan synergiaetuja ja varmuutta erilaisten bakteerien nujertamiseen. Säilöntäaineiden annosteluohjeiden oikealla noudattamisella ja huolellisella rehuntekovaiheiden suorittamisella teet tuloksen. Tätä neuvoa et opi lukemalla, kyllä se on rehuntekoon mentävä ja itse todettava.

Muutoksen maailmassa taukoamaton muuttuminen ja kehittyminen on varmaa. Muualla maailmassa rehunsäilönnässä käytetään yhä useammin biologisia säilöntäaineita tai suolapohjaisia säilöntäliuoksia, jotka ovat edullisia, toimivia ja turvallisia säilöntäaineita. Happoa pidetään varastossa lähinnä vain hyvin märkiä olosuhteita varten.  KOFASIL -suolapohjaisten säilöntäliuosten toimintaperiaate perustuu rehun haitallisten bakteereiden tehokkaaseen tuhoamiseen, rehun pH:n laskuun sekä jälkilämpenemisen estoon. Näkemykseni mukaan tulevaisuus on nimenomaan KOFASIL -säilöntäliuoksissa, jotka toimivat kaikissa korjuuolosuhteissa ja kaikkien rehukasvien säilönnässä käyttäjän turvallisuus huomioiden.

Uus vuos tulloo, vanahan voes muistoihi sulloo. Näillä sanoilla toivotan Sinulle hyvää alkanutta vuotta ja toivon, että suuntaat ajatuksesi tulevaan (säilörehukauteen)!

Kommentit