Olet täällä

Kaura – alihyödynnetty superfood?

Kaura on terveellistä trendiruokaa, jota meillä Suomessa hypetetään vahvasti. Silti koko maailman viljelyalasta vain prosentti on kauraa ja kauran hyvät terveysvaikutukset tunnetaan huonosti Suomen rajojen ulkopuolella. Ruotsalaiset perustavat kaurakeskusksen – mitä tehdään meillä?

Kauraa on tuotettu Suomessa kauan. Tänä päivänä siitä kerätään noin miljardin kilon sato vuodessa. Maailmassa ei ole varmasti muuta maata, jonka kokonaisviljan tuotannosta kauralla olisi yhtä suuri osuus ja merkitys. Meillä on kokemusta ja osaamista kaurasta sukupolvien ajalta.

Ennen kaikkea kauralla on tärkeä rooli rehujen raaka-aineena. Vain pieni siivu kaurasta on jalostettu elintarvikkeeksi – suomalainen söi puuroa vielä 100 vuotta sitten päivittäin. Vaikka monipuolisempi tarjonta korvasi puuron ruokapöydästä, on se kuitenkin vakiinnuttanut asemansa aamupalapöydässä.

Tänä päivänä kaura on trendiruokaa ja se uppoaa citysinkuille välipaloina ja on vertaansa vailla oleva hyvinvoinnin ylläpitäjä. Hevoset, lehmät ja broileritkin kasvavat terveellisesti kauralla.

Osaammeko hyödyntää kauraa?

Kauraa osataan tuottaa ja tuotteistaa. Vai onko melua enemmän kuin tuloksia? Tilastoja tutkiessa huomaa nopeasti, ettei kauran viljely ole lisääntynyt viime vuosina. Päinvastoin. Pitkällä aikavälillä trendi on laskeva. Kauran kokonaiskäyttö Suomessa ei ole merkittävästi kasvanut, eikä jyvävientikään lisääntynyt. Vain kauran elintarvikekäyttö on kasvanut, mutta sekin on vain kymmenen prosentin luokkaa kokonaiskäytöstä.

Nykyiseen tilanteeseen on päästy ja osin jumiuduttu suhteellisen pienillä tutkimusresursseilla, markkinatutkimuksella tai tuotekehityksellä. En tarkoita, etteivätkö yksittäiset toimijat olisi tehneet paljonkin, mutta kansallisella, puhumattakaan kansainvälisellä tasolla kauraan käytetyt panostukset ovat hyvin pieniä moneen muuhun raaka-aineeseen verrattuna.

Aivan viime vuosina tilanne on muuttunut. Sieltä täältä on alkanut kuulua tietoa tutkimushankkeista, jotka liittyvät terveellisyyteen, lääketieteeseen, elintarvikkeiden tuotekehitykseen, viennin edistämiseen tai, vihdoin ja viimein, myös viljelyynkin. Ideat ja investoinnit ovat saaneet mediatilaa ja nostattaneet näkyvyyttä. Nyt onkin ihan yhdestoista hetki panostaa, jottei meillä ja maailmallakin vellova pieni kaurabuumi mene sivu suun.

Ilman yhteistyötä ei tule menestystä

Menestyvä kaurasektori perustuu kauran viljelyyn ja tuottamiseen. Ilman laadukasta satoa ei ole pohjaa tuotekehitykselle tai vientiponnisteluille. Kauran viljelyyn tarvitaan ammattimainen ote, halu ottaa selvää parhaista käytännöistä, tahto oppia ja uudistua.

Viljelylle täytyy asettaa tavoitteet sekä määrän, laadun että markkinoinnin suhteen. Tarvitaan paras lajike tilan olosuhteisiin, hyvä kasvulohko, laadukas siemen, riittävä lannoitus ja kasvisuojelu. Tarvitaan luotettava suomalainen kumppani, joka jalostaa tuotteen kotimarkkinoille tai vientiin.

Menestys ei tule heti, eikä itsestään. Tarvitaan yhteistyötä ketjun eri toimijoiden välillä ja kaikissa vaiheissa. Onneksi meillä on osaamista ja kokemusta, nyt se täytyy jalostaa loistavaksi tulevaisuudeksi.

Kommentit

C-man

Toisaalta on onnellinen tilanne ettei suuret toimiat maailmalla ole vielä ainakaan keksineet kauraa. Se on nimittäin kasvina kauran tuho siinävaiheessa kun suuret toimiat keksivät sen. Ilmiö ei ole kovinkaan outo. Esim, vehnä on kokenut jo sen kohtalon viimeisen 40-50 vuoden aikana, samoin maissi. Vehnä ei ole likikään se kasvi tänäpäivänä mikä se oli vielä muuan vuosikymmen sitten, syystä että, se on muokattu teollisuuden tarpeita vastaavaksi raaka aineeksi. Seurauksena on ollut että, venästä on tullut monen ihmisen ja eläime ruokana monia haittavaikutuksuia aiheuttava aine. Trendikyys yleensäkin on vähintäänkin arveluttava tapahtuma ketju. Sillä on teipumus tuhota tieltään kaikki aiemmin hyväksihavaittu, ja louda tarpeetonta saalistusta elinkeinoelämään ja ihmisten elämään.