Olet täällä

Hallitse riskejä – katso lajikkeen vaatimaa lämpösummaa

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Kuivuus, rankkasateet, helteet ja vaihtelevat talvisäät voivat yleistyä odottamattomalla tavalla. Juuri päättynyt kasvukausi oli lyhyt ja viileä, minkä lisäksi saimme runsaasti sateita korjuutöitä hankaloittamaan. Emme vielä tiedä, miten useasti tämän kaltaiset kasvukaudet tulevat toistumaan. Ilmastotutkijoiden mukaan Suomessa tulee kuitenkin varautua sademäärän kasvuun.

Kasvinjalostajat ympäri maailmaa tekevät työtä viedäkseen viljelykasveihin ominaisuuksia, jotka parantavat kasvien kykyä tuottaa laadukasta satoa vaihtelevissakin oloissa. Mutta jo nykyisellä laji- ja lajikevalikoimalla viljelijä voi viisaasti suunnittelemalla vähentää viljelyn riskejä sekä sato- ja laatumenetyksiä.

Suomessa selkein ja tunnetuin riski kevätviljojen viljelyssä on kasvukauden jääminen tavanomaista lyhemmäksi. Kevätviljojen lajikevalikoima tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden valita kasvuajaltaan erilaisia lajikkeita. Myös sadon hyvää laatua voi varmistella oikean lajikkeen valinnalla. Kun viljelijä tuntee oman alueensa ja vastaavasti tiettyjen lajikkeiden vaatiman lämpösumman, voi hän valita alueelleen oikeat lajikkeet. Samalla tulee huomioida myös tilan maalajit sekä käytetyt typpilannoitustaso sekä kasvinsuojelun vaikutukset, sillä ne vaikuttavat sadon tuleentumiseen.

Otetaanpa esimerkki: viljelijä haluaa tuottaa myllylaatuista kevätvehnää. Niin sanotut päätyypin kevätvehnät soveltuvat tähän hyvin, joten aloitetaan lajikevalinta niiden joukosta. Päätyypin vehnien kasvuajoissa on vaihtelua, ja osa lämpösummasta saatetaan ”menettää”, koska kylvöille ei välttämättä pääse heti lämpösumman kertymisen alettua. Toisaalta lämpösumman kertyminen kasvukauden lopussa myös hidastuu. Siksi korjuu- ja laaturiskit kasvavat kasvustojen tuleentumisen venyessä.

Jos siis halutaan varmistaa, että sato tuleentuu, vaikka lämpösumma jäisi alueen pitkän ajan keskiarvosta, kannattaa valita lajike, jonka lämpösummavaatimus on hieman alempi kuin keskiarvo. Laaturiskiä voi vähentää valitsemalla lajikkeen, jolla on hyvä sakoluvun kestävyys.

Lämpösummaa kannattaa tosiaan seurata tarkasti. Virallisissa lajikekokeissa myllyvehnien mittarina on Demonstrant-lajike, jonka lämpösummavaatimus on 1053 astetta. Borealin Wanamo-lajikkeen lämpösummavaatimus puolestaan on 1010 astetta. Tämä ero toteutuu myös pellolla: jos oletetaan, että vehnät pystyivät hyödyntämään lämpösummaa siitä hetkestä, kun sen kertyminen alkoi. Tänä vuonna Jokioisilla Demonstratin vaatima lämpösumma saavutettiin 12. syyskuuta. Vastaava päivämäärä Wanamo-lajikkeelle oli 6. syyskuuta eli kuusi päivää aiemmin. Mikäli kasvukauden alusta menetettiin lämpösummaa 100 astetta ennen kuin kylvöjä voitiin aloittaa, tuleentui Demonstrant-lajike 5. lokakuuta ja Wanamo 23. syyskuuta.

Tällaisten lajike- ja kasvukausitietojen pohjalta voi syksyn ja talven aikana pohtia, miten voisi pienentää tai hajauttaa oman viljanviljelynsä riskejä. Kotimaisena kasvinjalostajana tarjoamme mahdollisuudet tähän -  tutustu siis lajikkeiden ominaisuuksiin vaikkapa lajikehakukoneemme avulla. Tehoisaa lämpösummaa voit puolestaan seurata Farmit.netin sääpalvelussa.

Kommentit