Olet täällä

Pimeää, märkää ja kaamosvaloja

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkialla. Sopeutumista vaaditaan kaikilla tahoilla ja tasoilla. Entistä pidempään ja pimeämpään syksyyn sopeudutaan valoilla.

Ajelin aikaisin sunnuntaiaamuna Taivassalosta Saloon aamuhämärässä ja hernerokkasumussa. Oli pimeää ja synkkää joka puolella. Radiosta tuli vanhaa Suomi-poppia; sanoitukset biiseissä olivat samanlaisia kuin ilmakin. Koko syksyn (ja kesän) on satanut. Ilma on ollut ja on erityisen kosteaa. Sadetta sateen perään. Joet ja ojat ovat täynnä vettä. Pellot ovat aivan läpimärkiä – vedellä kyllästettyjä. Välillä tuntuu, että kosteus tunkeutuu joka paikkaan. Vaikeaa on löytää mitään positiivista tämän syksyn säästä. Mihin ovat hävinneet kuulaat syksyiset päivät ja tähtiyöt?

Pelloilla lilluu vesi pinnassa, vaikka salaojitukset ovat kunnossa. Ojat ovat täynnä ja vettä on kaikkialla. Pellot olivat märkiä koko puintiajan ja peltojen rakenne kovilla. En ole ravinnetalouden asiantuntija, mutta voisin kuvitella, että tämän syksyn olosuhteissa ravinteita tahtoo huuhtoutua. Kunnon routatalvet ovat olleet harvassa viime vuosina. Suomalainen maatalous on isossa murroksessa. Toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Toimintaympäristö muuttuu myös Suomen pelloille. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea ilmastonmuutos. Syksyt ovat pitkiä ja sateisia. Talvi lyhyt ja vähäluminen. Sopeutumista riittää molemmilla – maataloudella ja pelloilla, jos niitä nyt voi oikein erotella toisistaan.

Olin pari vuotta viikot Tanskassa ja siellä jollain tavoin turtui ainaiseen talviajan sateeseen, päivän hämäryyteen ja illan pimeyteen. Kotiin Suomeen oli aina ilo tulla viikonlopuksi. Oli lunta ja pakkasta. Lumi toi valoa illan hämäryyteen.  Tanskalaisilla on kuuluisa Hyggensä. Suoraan käännöstä sanalle ei ole. Se asioiden tekemistä kiireettömästi ja nautiskellen. Kiireetöntä kävelyä meren rannalla, sunnuntai-brunssi ystävien kanssa; tässä vain muutama esimerkki. Sateinen ja pimeä talvi on varmasti paljon mukavampaa hyggeillen kuin synkistellen surkeaa ilmaa. 

Sunnuntai-iltapäivällä laitoimme vaimon kanssa jouluvaloja – nykyään niitä kutsutaan kaamosvaloiksi – ulkokuusiin. Enää on nelisen viikkoa ja sitten päivä alkaa taas pidentyä. Sisällä meillä on kirkasvalolamppuja. Ulkorappusilla lyhdyissä kynttilät luovat tunnelmaa. Valoa kansalle, joka … . Kuntoilu mieluummin sisätiloissa kuin otsalampun valossa ulkosalla sateessa kuraisella kylätiellä.  Eräänlaista ilmastonmuutokseen sopeutumista on tämäkin mitä me teemme.  

Tarkoitus ei ole millään tavalla olla synkkä. Armeijassa opittiin, että sää on pukeutumiskysymys. Sama oppi sopii pimeään ja märkään syksyyn. Valoa, lämpöä ja hyggeilyä Joulua kohti. Kyllä se siitä.

Kommentit