Linnea Nordling
28.05.18

Maan kanssa on oltava hyvää pataa

Hei maa! Olen vasta viime vuosina tajunnut, kuinka tärkeä sinä olet. Sinua pidetään helposti liian itsestään selvänä. Oikeastaan tärkeytesi tiedostaa vasta sitten, kun sinut on menettämässä. Sinulle pitää olla määrätietoinen, mutta hellä. Sinä väsyt helposti, jos joudut kannattelemaan raskaita taakkoja.

Hei maa!

Olen vasta viime vuosina tajunnut, kuinka tärkeä sinä olet. Et juuri näy etkä kuulu, joten sinut helposti unohtaa ja sinua pidetään liian itsestään selvänä. Oikeastaan tärkeytesi tiedostaa vasta sitten, kun sinut on menettämässä.

Sinulle pitää olla määrätietoinen, mutta hellä. Sinä väsyt helposti, jos joudut kannattelemaan raskaita taakkoja. Tiivistyt ja menetät huokoisen rakenteesi. Välillä tarvitset pientä asennemuokkausta, että tottelet taas kuuliaisesti ja annat satoa. Mutta liian kovakouraisesta tai usein toistuvasta muokkaamisesta sinä ja pieneliöystäväsi hermostutte.

Myös sää on sinulle välillä kova pala. Haluaisit samoja asioita kuin me ihmisetkin: talvella kipakkaa pakkasta, maan routaantumista ja lunta. Kesällä toivoisit auringonpaistetta ja lämpöä eikä liikaa vettä.

Olet huolissasi ilmastonmuutoksesta. Pelkäät talvien leudontuvan ja kesien ja syksyjen epävakaistuvan. Syksyn lisääntyvät sateet vievät osia sinusta mennessään. Samalla sinä köyhdyt ja vähenet.

Sinä kaipaat vaihtelua. Et jaksa samaa kasvia vuodesta toiseen. Tulet kaikkien kanssa hyvin toimeen, mutta parhaimpia ystäviäsi ovat nurmet, syväjuuriset kasvit sekä typpeä sitovat palkokasvit. Niitä toivot tapaavasi säännöllisesti. Piristyt myös uusista tuttavuuksista.

Tarvitset ravintoa jaksaaksesi, aivan kuten me ihmiset ja eläimet. Luonnossa saat ne omatoimisesti ravinteiden kierron ansiosta, mutta pellolla tarvitset ihmisen apua. Pellollakin toivot, että ravinteet palautuisivat takaisin mahdollisimman hyvin. Toivot, että se, mikä sinusta otetaan pois sadon muodossa, tulisi lannoittamisen kautta takaisin. Ryöstöviljelyä inhoat.

Ravinnon suhteen olet kaikkiruokainen – sinulle kelpaa luomu tai tavanomainen, kunhan saat riittävästi kaikkia tarvittavia ravinteita.

Hiilen tarpeesi ei ole yhtä yksioikoinen kuin ravinteiden tarpeesi. Jos hiilesi määrä vähenee, et ala heti oirehtia. Kyseessä on hitaasti etenevä vaiva, joka on syytä pitää loitolla. Kuten ravinteita, sadon mukana poistuu aina myös paljon hiiltä. Siksi tarvitset jotain, jolla korvata poistuva hiili.

Hiiltä saat kartutettua esimerkiksi lannan käytöllä, välttämällä turhaa maanmuokkausta, hyvällä viljelykierrolla ja sadosta jäävällä kasvijätteellä. Kasvipeitteisyys ja monivuotiset viljelykasvit ylläpitävät myös hiilivarojasi. Ja kun hiilivarastosi on hyvä, myös lierot ja muut pieneliöt viihtyvät paremmin – ja ne taas edelleen parantavat hiili- ja ravinnetilannettasi sekä maan rakennetta. Positiivinen kierre on valmis!

Olet erilainen eri maissa, mutta täällä Suomessa luonteesi tuppaa olemaan hieman hapan. Liekö syy Suomen kosteus ja koleus, joka laittaa meidän ihmistenkin mielen välillä matalalle? Sinua happamuus ei haittaa, mutta suurin osa kasveista ei siitä pidä. Siksi sinua pitää kalkita. Kalkitus pitää toistaa säännöllisin väliajoin, sillä monet pellolla tapahtuvat asiat, kuten kasvien ravinteiden otto, maan muokkaus ja lannoitetyppi, saavat sinut happamoitumaan lisää.

Et ole erilainen pelkästään eri maissa, vaan myös pienillä alueilla voit vaihdella hyvin paljon. Saatat olla viljelijän eri peltolohkoilla jokaisella aivan erilainen. Siksi myös tarpeesi eri pelloilla ovat erilaiset. Tarvitsetkin kaikkien edellä mainittujen asioiden huomioon ottamista, mutta jotkut tarpeet korostuvat tietyillä maalajeillasi.

Sinun kanssa pitää olla hyvää pataa, jotta säilytät yhteistyökykysi – ja tuotat meille ihmisille runsasta satoa.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja