Kokeilin tänä vuonna jaettua lannoitusta viljojen osalta. Se osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, vaikka itse kylvön jälkeen en enää kasvustoja lannoittanutkaan.

Jaetussa lannoituksessa on kaksi eri hyötynäkökulmaa. Se, josta eri kanavissa enemmän keskustellaan, on sadon määrän kasvattaminen tai sadon laadun parantaminen. Tämä onkin tärkein näkökulma kannattavaan viljelyyn. Kulunut kasvukausi kuitenkin osoitti hyvin toisenkin hyödyn. Nimittäin toisen lannoituskerran tekemättä jättämisen.

Säästöä kukkarolle ja ympäristölle

Itselläni oli tarkoitus tehdä kevätvehnälle jaettu lannoitus siten, että kylvön yhteydessä annan typpeä 120 kg/ha ja loppuosan typestä 30 kg/ha maitotuleentumisvaiheessa nostaakseni Mistral-lajikkeen valkuaista. Kuivuuden ja heikon pensomisen vuoksi oli nähtävissä, ettei tänä vuonna todellakaan rikota satoennätyksiä. Kesäkuun aikana tein päätöksen, ettei lisälannoitusta kannata tehdä.

Minulta jäi käyttämättä noin 5 000 kiloa lannoitetta, jonka arvo on noin 1 500 euroa. Jos en olisi päättänyt keväällä siirtyä jaettuun lannoitukseen, olisi tuo lannoitesatsi aikalailla uponnut kustannus. Sääolosuhteiden vuoksi en usko, että se olisi parantanut sadon määrää. Pahimmassa tapauksessa lisälannat olisivat valumassa tällä hetkellä Itämereen, joten koen myös tehneeni hyvän ympäristöteon. Esinäytteiden perusteella antamani 120 kiloa typpeä kylvön yhteydessä nosti valkuaisen 16 prosenttiin Mistral-kevätvehnällä.

Järkevää kustannusten optimointia

Jaettu lannoitus on myös riskien tasaamista ja antaa mahdollisuuden kustannusten optimointiin järkevästi. Tämä konkretisoituu parhaiten mallasohran viljelyssä. Monet toimijat ja ainakin Raisioagro on kehottanut viljelijöitä lannoittamaan uusia suurijyväisiä mallasohralajikkeita runsaalla typpimäärällä. Korkeampia typpimääriä tarvitaan, jotta uusien lajikkeiden koko satopotentiaali saadaan hyödynnettyä ja jotta typpi riittää myös valkuaisen muodostumiseen.

Normaalina vuonna ei siis 80 kiloa typpeä hehtaarille välttämättä riitä uusilla lajikkeilla valkuaisen nostamiseen halutulle tasolle. Tänä vuonna jaettu lannoitus mallasohralle olisi kannattanut tehdä niin, että annetaan 80 kg typpeä kylvön yhteydessä ja kasvuston tilanteen mukaan joko jätetään toinen lannoituskerta tekemättä tai annetaan lisälannoituksena 20-40 kg typpeä hehtaarille.

Lannoitusajoitus lajikkeen mukaan

Kevätvehnän jaetussa lannoituksessa on tärkeää miettiä lannoitusajankohta lajikkeen mukaan. Otan tähän esimerkiksi kaksi erityyppistä lajiketta. Korkean valkuaisen omaavan Quarnan ja satotykkinä tunnetun KWS Mistralin.

Quarna-lajikkeella kannattaa pyrkiä parantamaan satotasoa, kun taas KWS Mistralilla kannattaa pyrkiä nostamaan valkuaista. Kun lisälannoituksen tekee korrenkasvuvaiheessa, hyöty näkyy satotason nousuna. Maitotuleentumisvaiheessa annettu lisälannoitus puolestaan nostaa valkuaista.

Tiivistettynä sanomani, jaetulla lannoituksella joko voitat tai säästät!