Olet täällä

Katseet tulevaan – kumina viljelykierrossa luo positiivista synergiaa

Kulunut, kuiva ja kuuma kesä jätti vahvan muistijäljen yhden jos toisenkin mieleen. Kun (mies-) muisti on tunnetusti lyhyt, uskallankin kysyä, kuka muistaa vuoden 2017 kesän, joka oli ennätyskylmä ja epävakainen. Hellepäiviä oli kesällä 2017 vaivaiset 19, kun viime kesänä hellesäätä riitti 64 päivälle.  Sademäärät vaihtelivat huomattavasti, esimerkiksi Maaningalla satoi 93 mm heinäkuussa 2017, kun vuoden 2018 heinäkuun sademäärä oli 21 mm. On arvioitu, että nämä äärevät, poikkeukselliset kasvukauden olosuhteet tulevat entisestään tihentymään. 

Kun takana on kaksi sääolosuhteiltaan todella haastavaa kesää, on hyvä pohtia niistä saatuja kokemuksia ja havaintoja. Viljelytoimenpiteiden sovitteleminen vaihteleviin sääolosuhteisiin ja lämpenevään ilmastoon vaatii paljon sopeutumista, vaikka pitenevä kasvukausi kaiketi tuo uusia mahdollisuuksiakin. Kesien opetuksena voi summata sen, että kumina pärjää hyvin vaihtelevissakin olosuhteissa, mikäli sen kylvövuoden viljelytoimenpiteet ovat onnistuneet. Kesän 2018 sato onnistui monin paikoin yli odotusten. Niin meillä kuin maailmallakin.

Maatalouden harjoittamiseen liittyy monenlaisia riskejä ja niiden hallinta vaatii taitoa ja tuuria. Kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudet ovat tulleet tutuiksi, ja moni seuraakin entistä tarkemmin hintoja kotimaassa ja muualla. Kuminan hintakehitys on hyvä esimerkki markkinoiden toiminnasta. Kun tuotanto kasvaa ja ylittää kysynnän, hinnat lähtevät laskuun. On myös muistettava, että sopimusviljelyttäjä on yritys, joka toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaan ja on samojen riskitekijöiden armoilla kuin viljelijäkin.

Matalan hinnan aikana kiinnostus kuminan viljelyyn laskee ja peltolohkoja siirtyy muiden kasvilajien tuotantoon. Näin tapahtuu myös kilpailijamaissa. Tuotannon vähentyessä ja kysynnän pysyessä entisellä tasolla, hinnat lähtevät nousuun. Kuminan viljely alkaa taas kiinnostaa.

Trans Farmin lähes kolmekymmenvuotisen toiminnan aikana edellä mainittu kehityskulku on koettu nyt kolmannen kerran. Lähes säännönmukaisesti hintasykli kestää 7–10 vuotta. Voittajia ovat ne tilat, jotka onnistuvat ajoittamaan merkittävimmät kuminan kylvöpinta-alat nousevalle hintakaudelle, pitävät muutaman välivuoden ja ottavat hyödyn kuminan esikasviarvosta. Näillä tiloilla kumina kuuluu yhtenä osana viljelykiertoon, ja pinta-alat vaihtelevat hintakehitystä seuraten.

Yhä useampi tiedostaa, että kaikkea ei pidä jättää yhden kortin varaan, vaan riskejä on syytä hajauttaa. Talouden ja sääriskien hallinnan avainsana on monipuolinen viljelykierto. Kun laji- ja lajikevalikoima on riittävän monipuolinen ja maan rakenne kunnossa, hankalien kasvuolosuhteidenkin vaikutus lievenee. Matalan hinnan aikana kuminan merkitys viljelykierrossa korostuu. Sen esikasviarvo on huomattava etenkin syysviljoilla. Syväjuurisena ja monivuotisena kasvina se ylläpitää maan rakennetta ja täyttää kasvipeitteisyysvaatimuksen. Kuminanviljely, riskeistä huolimatta, luo viljelykiertoon positiivista synergiaa, jossa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Kommentit

Riskit,hinta

Otsikon asiat ovat yksin viljelijän harteilla kuten aina. Hyvän sadon saanti on epävarmaa ja hintaan ei voi vaikuttaa mitenkään. Tänä vuonna 47 cent./kg ja kolme vuotta sitten 1e/kg. Kylvö vuonna ei kuminasta saa satoa.