Katri Virtanen
23.11.18

Hevosten rasvaliukoiset vitamiinit sisäruokintakaudella

A-, D-, E- ja K-vitamiinit kuuluvat rasvaliukoisiin vitamiineihin. Nämä, kuten monet muutkin vitamiinit, ovat hevoselle välttämättömiä vitamiineja, joista suurimman osan hevonen saa ravinnostaan tai syntetisoi omassa elimistössään. Sisäruokintakauden aikana näiden vitamiinien määrät karkearehuissa laskevat selvästi, minkä takia niitä on syytä lisätä lähes jokaisen hevosen ruokintaan erillisenä vitamiinilisänä.

A-, D-, E- ja K-vitamiinit kuuluvat rasvaliukoisiin vitamiineihin. Nämä, kuten monet muutkin vitamiinit, ovat hevoselle välttämättömiä vitamiineja, joista suurimman osan hevonen saa ravinnostaan tai syntetisoi omassa elimistössään. Sisäruokintakauden aikana näiden vitamiinien määrät karkearehuissa laskevat selvästi, minkä takia niitä on syytä lisätä lähes jokaisen hevosen ruokintaan erillisenä vitamiinilisänä.

Rasvaliukoisten vitamiinien lähteet

Rasvaliukoisista vitamiineista hevosen oma suoliston mikrobitoiminta syntetisoi K-vitamiinia hevoselle riittävän määrän, eikä sen puutosta terveellä hevosella juuri esiinny. Sen sijaan A-, D- ja E-vitamiinien riittävään määrään on syytä kiinnittää huomiota ja lisätä tarpeen mukaan ruokintaan erillisenä vitamiinilisänä.

Laidunruoho on erinomainen vitamiinien lähde, kuten myös karkearehu ylipäänsä. Varastointikauden aikana heinän vitamiinipitoisuudet kuitenkin laskevat selvästi ja kevättalvesta karkearehujen vitamiinipitoisuudet voivat poiketa huomattavasti syksyisistä arvoista. Sisäruokintakaudella onkin suositeltavaa lisätä ruokintaan erillinen vitamiinilisä. Vitamiinien kohdalla hevosilla on korkea toleranssi, mutta mikäli ruokintaan tulee lisävitamiineja useasta eri lähteestä, on hyvä laskea päivittäinen kokonaisvitamiinien määrä ruokintalaskureilla. Rakeinen Norra ADE-vitamiinilisä sisältää runsaasti kaikkia hevoselle välttämättömiä rasvaliukoisia vitamiineja sekä seleeniä, millä on yhdessä E-vitamiinin kanssa antioksidanttisia ominaisuuksia.

A-vitamiini

A-vitamiinilla, kuten muillakin vitamiineilla, on useita erilaisia tehtäviä hevosen elimistössä. Se osallistuu ja vaikuttaa hevosen vastustuskykyyn, ihon, kavioiden, karvapeitteen ja limakalvojen kuntoon. A-vitamiini vaikuttaa myös hevosen hämäränäköön siihen vaikuttavan rodopsiinin kautta ja sillä on havaittu olevan myös positiivisia vaikutuksia tammojen hedelmällisyyteen.

Valmista A-vitamiinia hevonen ei juurikaan saa suoraan ravinnostaan, vaan se sisältää lähinnä A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia. Elimistössään hevonen muokkaa saamansa betakaroteenin edelleen A-vitamiiniksi. Laidunruoho on erinomainen betakaroteenin lähde, mutta jo korjuun yhteydessä siitä menetetään suuri osa, minkä jälkeen sitä menetetään tasaisesti varastointikauden edetessä betakaroteenin reagoidessa hyvin herkästi happeen ja valoon.

Sillä, tarjotaanko hevoselle valmista A-vitamiinia vai sen esiastetta betakaroteenia, on myös merkitystä. Luonnollisen betakaroteenin kohdalla hevonen pystyy itse säätelemään sitä, minkä verran esiastetta syntetisoidaan vitamiiniksi. Ylimääräistä A-vitamiinia hevonen voi varastoida maksaan ja rasvakudoksiin ja se sietää hyvin suuriakin määriä vitamiinia. Pitkään jatkuva, krooninen yliannostus voi kuitenkin johtaa myrkytysoireisiin.

D-vitamiini

D-vitamiini poikkeaa A- ja E-vitamiineista siinä, etteivät laidunruoho ja karkearehu ole niin tärkeitä lähteitä, joten myöskään karkearehun varastointi ei vaikuta hevosen D-vitamiinin saantiin yhtä merkittävästi. D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia hevonen saa jossain määrin myös heinästä, mutta sen määrät yksin eivät ole riittäviä. Kolekalsiferolia, eli D3-vitamiinia hevonen muodostaa itse ihon kautta saamastaan auringonvalosta ja kesän aikana elimistöön varastoitu D-vitamiini riittääkin useamman kuukauden ajan. Pimeä syksy ja talvi, loimitus ja lyhyet ulkoiluajat kuitenkin tyhjentävät hevosen D-vitamiinivarastoja, minkä takia erillinen vitamiinilisä on myös D-vitamiinin kohdalla tarpeen.

D-vitamiini vaikuttaa erityisesti kalsiumin imeytymiseen suolistosta ja siten luuston muodostumiseen ja sen kovuuteen sekä kestävyyteen. Hevosryhmistä runsaasti harjoittelevien tai lyhyempiä ulkoiluaikoja viettävien hevosten lisäksi erityisesti varsat, nuoret hevoset ja siitostammat hyötyvät D-vitamiinilisästä, vaikkakin pimeimpien kuukausien aikana ja kevättalvesta vitamiinilisä on pohjoisissa olosuhteissa suositeltava kaikille hevosille.

E-vitamiini

E-vitamiineihin lasketaan erilaisia tokoferoleita ja tokotrienoleita. Alfa-tokoferoli on näistä biologisesti aktiivisin ja hevoselle merkittävin. E-vitamiini toimii hevosen luontaisena antioksidanttina ja se suojaa solukalvoja ja lihaksia vapailta radikaaleilta ja oksidatiiviselta stressiltä. E-vitamiini tukee myös hevosen oman immuunipuolustuksen toimintaa ja sen riittävä saanti on erityisen tärkeää silloin, kuin immuunipuolustuksen kuormitus kasvaa tai sen toiminta on häiriintynyttä.

Kuten A-vitamiinia, myös E-vitamiinia hevonen saa runsaasti laidunruohosta ja varhain korjatusta karkearehusta. Varastointikauden pidentyessä myös E-vitamiinin pitoisuudet karkearehussa laskevat nopeasti, joten E-vitamiinia on hyvä lisätä kaikkien hevosten ruokintaan sisäruokintakauden aikana. Erityisesti aktiivisesti harjoittelevat kilpahevoset, siitostammat, varsat ja nuoret hevoset voivat hyötyä E-vitamiinilisästä. Lisäksi lihasvaivoista ja -sairauksista kärsineille hevosille voidaan usein suositella E-vitamiinilisää, kuten myös hevosille, joiden ruokinta sisältää runsaammin öljyjä tai muita tyydyttymättömiä rasvahappoja, mitkä ovat erityisen alttiita vapaiden radikaalien aiheuttamalle hapettumiselle.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja