Kasvukausi lähti liikkeelle tänäkin vuonna erikoisissa merkeissä. Kevään alku oli taas hyvin lämmin ja kuiva, ja viime kesästä viisastuneena nurmia lannoitettiin hyvin varhain. Hellejakson jälkeen seurasi muutaman päivän viileä, suorastaan kylmä jakso, jolloin nurmet peittyivät valtaosassa Suomea lumen alle. Tämän jälkeen alkukesä jatkui lämpimänä ja kuivana ja nurmet kerryttivät kuivissa oloissa lämpösummaa ennen kunnon sateita.

Nurmirehun korjuu aloitettiin Etelä-Suomessa viime viikolla. Yaran D-arvoseurannassa mukana olevien nurmilohkojen kasvuston erityispiirre oli niiden mataluus. Mahdollisesti juuri kevään kuivuus ja kuumuus nopeuttivat kehitystä, ja kasvuston korkeus jäi 50–60 senttiin. Tämän lisäksi etenkin viime vuonna perustetut nurmet olivat paikoin hyvinkin harvoja. Viime kesän kuivuus vaikutti myös nurmien lajikoostumukseen lisäten joillakin peltolohkoilla natojen ja puna-apilan osuutta suhteessa timoteihin.

Yhteenvetona voitaneen todeta, ettei ensimmäisellä niitolla korjattu huippusatoja, mutta kelposatoja kuitenkin. Kotkaniemessä viime vuonna perustetun nurmen korkeus jäi 55 senttiin ja satoarvion perusteella kuiva-ainetta kertyi noin 3300 kg ka/ha. NDF-kuitua kertyi kiitettävästi (585 g/kg ka) ja nurmirehun raakavalkuaispitoisuus oli myös hyvä (16,4 g/kg ka).

Jo viiden päivän myöhästyminen lannoituksessa alentaa satoa 20 prosenttia

Tänäkin vuonna toisen ja kolmannen sadon merkitys nurmien kokonaissadossa korostuu. Monilla paikoin saatiin riittävästi sateita vasta touko–kesäkuun vaihteessa ja siten nurmilla on hyvät edellytykset tuottaa runsas toinen sato. Uudet nurmilajikkeet ovat lisäksi erittäin satoisia - niillä on tehokas jälleenkasvukyky sekä hyvä satovaste typpilannoitukseen myös toisessa ja kolmannessa sadossa.

Nopea kasvuunlähtö varmistetaan lannoittamalla nurmet heti niiton jälkeen YaraMila- tai YaraBela-lannoitteilla, joiden ravinteet ovat heti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Jo viiden päivän myöhästyminen lannoituksessa alentaa toista nurmisatoa -20 prosenttia. Mikäli karjanlantaa on käytettävissä, se kannattaa levittää toiselle nurmisadolle. Kesällä nurmien kasvurytmi on hitaampaa ja karjanlannan ravinteet ehtivät paremmin mobilisoitua kasveille käyttökelpoisiksi. Käyttömääräksi suositellaan 25–30 tn/ha, jolloin maksimissaan puolet typestä tulee karjanlannasta (50N+50N).

Varmista monivuotisten nurmien kaliuminsaanti YaraMila NK -lannoitteilla

Monivuotiset nurmet ehdyttävät tehokkaasti maaperän kaliumvaroja, sillä esimerkiksi 8000 kg ka/ha sadon mukana poistuu 240 kg K/ha/v. Toisen ja kolmannen sadon lannoitukseen tuleekin käyttää YaraMila NK-lannoitteita, joilla varmistetaan nurmien riittävä kaliumin saanti. Kaliumin aiheuttamia satotappioita ei helposti havaitse kasvustossa, sillä puutos ei näy kasvuston vaaleana värinä kuten typen puute. Vaikka karjanlanta sisältää runsaasti kaliumia, on karjanlannan täydennyskokeissa saatu sadonlisiä käyttämällä pelkän typpitäydennyksen sijaan YaraMila NK- ja NPK-lannoitteita.

Hyvä nurmirehun laatu helpottaa ruokinnan suunnittelua talvella

Nurmirehu muodostaa märehtijöiden dieetistä noin puolet ja siten laadukas nurmirehu helpottaa ruokinnan suunnittelua talvella. Riittävällä typpilannoituksella taataan paitsi suuri sato, myös nurmirehun riittävä raakavalkuaispitoisuus.

Nurmirehun riittävän kivennäis- ja hivenainepitoisuuden voi varmistaa valitsemalla toisen sadon lannoitukseen Yaran hivenlannoitteita.

Toisen nurmirehun suuren sadon ja ruokinnallisen laadun voi varmistaa myös YaraVita-lehtilannoitteilla. Kokeissa parhaat sadonlisät on saavutettu YaraVita Thiotrac 300 -lehtilannoituksella yhdistettynä esimerkiksi YaraVita Zinctracin tai YaraVita Gramitrelin kanssa.

Tutustu nurmen lannoitusohjelmiin ja D-arvoseurantaan Yaran verkkosivuilla.