Olet täällä

Mukana kasvussa jo 25 vuotta

Organisoitu kasvinjalostus alkoi Suomessa 115 vuotta sitten, kun Suomen Kylvösiemenyhdistys perustettiin vuonna 1904 ”aikomuksenaan parhaimmiksi havaituista laaduista koota aineksia vastaiseen jalostustyöhön”. Yhdistyksen tehtävänä oli myös toimeenpanna tarkoin valvottuja vertailevia kokeita ympäri maan. Pitkäjänteisen kasvinjalostuksen todettiin pian vaativan pääomia ja riittäviä resursseja. Pienet toimijat lopettivat jalostustyönsä 1920-luvulla ja kasvinjalostajina Suomessa jatkoivat valtio ja Hankkija.

Boreal kasvinjalostus jatkoi edeltäjiensä työtä, kun se perustettiin 1994 yhdistämällä kotimaiset kasvinjalostustoiminnot. Boreal on siten työllään mahdollistanut kotimaisen elintarviketuotannon kehittymistä jo neljännesvuosisadan - sopiva hetki pitkäjänteiselle kasvinjalostustyölle tehdä ”ensimmäisen kvartaalin” välitilinpäätöstä.

Borealin ensimmäinen neljännesvuosisata on ollut menestyksellinen. Niukoista resursseista huolimatta toimintaa on pystytty jatkuvasti kehittämään ja panokset on pyritty kohdentamaan aina tärkeimpiin asioihin. Jalostusmenetelmät ja laajan jalostusaineiston kenttäkoetoiminnan teknologiat ovat kehittyneet melkoisen loikan 25 vuodessa. Onnistumisen kulmakivinä ovat kuitenkin Suomen kasvuoloihin jo yli 100 vuoden ajan muovattu jalostusaineisto sekä vahvasti ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Ilman niitä ei hienoimmillakaan puitteilla saada aikaan oloissamme parhaiten menestyviä lajikkeita.

Tämän päivän lajikkeemme tuottavat merkittävää lisäarvoa viljelijöille ja sadon käyttäjille 25 vuotta sitten viljeltyihin lajikkeisiin verrattuna. Muutamina esimerkkeinä uusimmista lajikkeista voidaan mainita viljoista Niklas-kaura sekä Alvari ja Vertti–ohrat, joissa kaikissa satotaso, korrenlujuus, taudinkestävyys sekä sadon laatu muun muassa suuren jyväkoon myötä on nostettu uudelle tasolle. Öljykasveissa kevätrypsin kilpailukykyä on nostettu uusilla Plus-rypseillä Synthialla ja Synnevalla, jotka ovat satotasoltaan ja varrenlujuudeltaan aivan eri tasolla kuin perinteiset rypsit. Tuontisoijan korvaamiseen kotimaisella valkuaisella avautuu aivan uusia mahdollisuuksia, kun lajikeluetteloon hyväksytty, myös laajasti siipikarjan ruokintaan soveltuva Vire-härkäpapu saadaan viljelyyn jo markkinoilla olevien Louhen ja Sampon rinnalle.

Suomen oloihin lajikkeita tuottava ja toimintaansa jatkuvasti kehittävä kasvinjalostus tarvitsee pääomia ja kärsivällistä rahoitusta. Borealin omistajat ovatkin hyvin ymmärtäneet toimintamme olemassaolon tarkoituksen ja ovat mahdollistaneet sen vaatimat investoinnit. Toiminnan rahoitus rakentuu vahvasti kasvinjalostajanoikeuksien perusteella sertifioidun siemenen hinnassa kerättäviin rojalteihin ja viljelijöiltä tilan omaa siementä käytettäessä kerättävien lajikkeiden käyttöoikeusmaksuihin (TOS). Ilman niitä ei Boreal olisi pystynyt kehittämään kunnolla toimintaansa ja tuomaan nyt toteutunutta lisäarvoa kotimaiselle elintarvikeketjulle. Suomen lajikemarkkina on kuitenkin pieni ja siksi kasvinjalostajalle taloudellisesti haasteellinen. Kiitos lajikkeemme valinneiden siemenkaupan, viljelijöiden ja sadon käyttäjien, olemme korkean markkinaosuuden ja lähialueiden vientimarkkinoilta saamiemme tuottojen ansiosta pystyneet toimimaan taloudellisesti kannattavasti.

Toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Ennusteiden mukaan jo vuonna 2030 maailma tarvitsee 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä kuin nykyään. Tämä on kova haaste koko ihmiskunnalle. Lisäksi kauppasodat ja eri maiden oman edun tavoittelu vaikeuttavat kehitystä. Tarve paikalliselle kasvinjalostukselle on nyt ehkä suurempi kuin koskaan ennen. Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sopeutuminen ja sen hillitseminen peltojen hiilinielujen avulla, tarve monipuolisiin viljelykiertoihin ja kannattavuuden parantamiseen tuottavia lajikkeita hyödyntäen, sadon käyttäjien tarkentuvat laatuvaatimukset ja sopimustuotannon lajikkeellistuminen sekä koko elintarviketuotannon huoltovarmuuden merkityksen kasvu korostavat työmme merkitystä. Haasteisiin vastaaminen edellyttää, että kasvinjalostuksella on käytössään uusimmat menetelmät, välineet ja osaaminen. Genominen valinta, kuvantamisteknologioiden kehittäminen, digitalisaatio sekä koneälyn hyödyntäminen ovat jo Borealin jalostajien työpöydillä. Uusien geenieditointityökalujen käytön sallivan lainsäädännön puolesta tehdään töitä EU-tasolla.

Borealin toinen neljännesvuosisata on juuri alkanut. Olemme mukana kasvussa ja vahvasti sitoutuneet tekemään työtämme yhdessä koko ruokajärjestelmän toimijoiden kanssa.

Juhlavuoden kunniaksi järjestämme Borealilla avoimet ovet 8.8.2019 klo 10-14, jolloin toivotamme kaikki työstämme kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi Jokioisiin.

Kommentit