Olet täällä

Kyntö, kevytmuokkaus vai suorakylvö? – Havaintoja Kotkaniemen muokkauspohjakokeista

Peltojen muokkauksesta on käyty keskustelua vuosikymmeniä ja muokkaamattomien sänkipeltojen osuus syksyisessä maisemassa on kasvanut pikkuhiljaa kuin huomaamatta. Tänä syksynä havahduin ajatukseen, että kyntö näyttää aika rajulta toimenpiteeltä. Tämä on iso muutos ajattelussa -80 luvulla koulua käyneeltä, jolloin sanonta ”parempi sian tönkimä kuin muokkaamaton” oli valtavirtaa.

Yara Kotkaniemessä on pitkäaikainen muokkauspohjakoe, josta on satotietoa jo 15 vuoden ajalta. Aluksi lohkon satotasot vaihtelivat ja suorakylvetty osa oli pulassa erityisesti märkinä vuosina. Muutaman vuoden jälkeen tilanne alkoi muuttua ja vuosilta 2011-2017 tehdyssä yhteenvedossa näkyy, että suorakylvetty ja kevytmuokattu kaista tuotti keskimäärin 1000 kiloa enemmän vehnää ja reilusti yli 1000 kg enemmän ohraa kuin kynnetty. Samaan aikaan ilman kyntöä viljellyissä suuremmissa sadoissa oli yksi prosenttiyksikkö enemmän valkuaista. Kasvustot olivat siis sitoneet enemmän maasta vapautuvaa typpeä kasvukauden aikana samalla lannoitustasolla.

Parempi satotaso näkyy nykyisin paljaalla silmällä näiden koeruutujen reunalla. Kasvuston rehevyys, tiheys ja tähkän kokoerot näkyvät selvästi. Ensimmäinen konkreettinen havainto oli kyntämättömässä osassa paremmin kasvavat lannoittamattomat ruudut. Ne osoittavat, että maan multavuus ja siitä johtuva maasta vapautuvat typpi on lisääntynyt, kun muokkausta on vähennetty.

Viime kesänä 2019 lohkolla oli kevätvehnän lannoitustasokoe. Sadot nousivat kaikilla muokkaustavoilla, kun lannoitusta lisättiin, samalla erot muokkaustapojen välillä kapenivat. Kevytmuokkaus osoittautui parhaaksi menetelmäksi ja siltä kaistalta saatiin kevätvehnää yli 8000 kilon hehtaarisato.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa muokata tai olla muokkaamatta. Maalajit, viljelykasvit ja muut viljelytoimenpiteet vaikuttavat valittuun pellonkäsittelytapaan. Uusista CAP27 tukiehdoista tihkuneiden tietojen mukaan 40 % tuista kohdistetaan ilmaston suojeluun. Nyt on oikea hetki alkaa miettiä miten omaa viljelyään voisi muuttaa ilmastoystävällisempään suuntaan, sillä uuden oppiminen vaatii aina aikaa ja harjoittelua. Pellon käsittely, saatu satotaso ja ravinteiden tehokas käyttö ovat merkittävä osa onnistumista, niin talouden kuin ilmastoinkin kannalta.

Partner: 

Kommentit

Anonymous

multavilla mailla suorakylvö täyttä pelleilyä , toki myrkkyjen myynti nousee
anne

Kyllä, maaleilla on suuri merkitys tässä muokkausasiassa. Juolavehnästä tulee multamailla helposti paha riesa.
Anonymous

Tuossa niputetaan suorakylvö ja kevytmuokkaus yhteen pl tämän kesän kevätvehnäkoe. Eli miten tulokset kevytmuokkaus versus suorakylvö?
anne

Tuona vertailujaksona 2011-2017 suorakylvö antoi keskiarvona parhaan sadon kaikilla viljoilla. Ero kevytmuokattuun oli 230 kg/ha. Viime kesänä 2019 kevytmuokattu oli paras, ero oli 900 kg lannoitustasoilla 80 -160 kg/ha sekä suorakylvöön että kyntöön. Sama ero oli myös lannoittamattomassa ruudussa. Ylilannoitusruutu 180 + 60 typpeä kg/ha tasoitti satoeroja merkittävästi, kevennetty muokkaus kuitenkin paras 8300 kg, kyntö 8000 kg ja suorakylvö 7800 kg/ha. Kasvukauden vesiolosuhteilla näyttää olevan merkitystä edelleen. Työmenekin ja polttoaineen huomioiminen tasaa tulosta lisää.
wikstju

Käsittääkseni näissä kokeissa kylvöpäivä on ollut aina sama kaikilla menetelmillä, eli kylvöpäivän valinnalla vaikutetaan kokeen tulokseen. (Kynnetty liian kuiva, kun suorakylvöpelto kylvökunnossa jne)
anne

Kyllä, ruudut on kylvetty ja puitu samana päivänä. Kylvöpäivä on kompromissi eri menetelmien välillä, vuodet tasaava toki eroja kun on pitkä koejakso. Kokeen tekijällä ei ole mitään intressiä minkään menetelmän puolesta. Tästä kokeesta saadaan erittäin arvokasta mitattua tietoa siitä, millaisia muutoksia maassa tapahtuu kun muokkausta muutetaan.
Niinpä

Kyntökin pärjää, kun saa "laittoman" määrän typpeä. Ravinteita sitova humus on kyntömailta haihtunut taivaan tuuliin jo aiempina vuosina.
Anonymous

Suorakylvö on toisille uskonto ja ainoa totuus , voi pelittää jossain lounais suomen savikoilla mutta monessa muussa paikassa lähinnä näennäisviljelyä