Peltojen muokkauksesta on käyty keskustelua vuosikymmeniä ja muokkaamattomien sänkipeltojen osuus syksyisessä maisemassa on kasvanut pikkuhiljaa kuin huomaamatta. Tänä syksynä havahduin ajatukseen, että kyntö näyttää aika rajulta toimenpiteeltä. Tämä on iso muutos ajattelussa -80 luvulla koulua käyneeltä, jolloin sanonta ”parempi sian tönkimä kuin muokkaamaton” oli valtavirtaa.

Yara Kotkaniemessä on pitkäaikainen muokkauspohjakoe, josta on satotietoa jo 15 vuoden ajalta. Aluksi lohkon satotasot vaihtelivat ja suorakylvetty osa oli pulassa erityisesti märkinä vuosina. Muutaman vuoden jälkeen tilanne alkoi muuttua ja vuosilta 2011-2017 tehdyssä yhteenvedossa näkyy, että suorakylvetty ja kevytmuokattu kaista tuotti keskimäärin 1000 kiloa enemmän vehnää ja reilusti yli 1000 kg enemmän ohraa kuin kynnetty. Samaan aikaan ilman kyntöä viljellyissä suuremmissa sadoissa oli yksi prosenttiyksikkö enemmän valkuaista. Kasvustot olivat siis sitoneet enemmän maasta vapautuvaa typpeä kasvukauden aikana samalla lannoitustasolla.

Parempi satotaso näkyy nykyisin paljaalla silmällä näiden koeruutujen reunalla. Kasvuston rehevyys, tiheys ja tähkän kokoerot näkyvät selvästi. Ensimmäinen konkreettinen havainto oli kyntämättömässä osassa paremmin kasvavat lannoittamattomat ruudut. Ne osoittavat, että maan multavuus ja siitä johtuva maasta vapautuvat typpi on lisääntynyt, kun muokkausta on vähennetty.

Viime kesänä 2019 lohkolla oli kevätvehnän lannoitustasokoe. Sadot nousivat kaikilla muokkaustavoilla, kun lannoitusta lisättiin, samalla erot muokkaustapojen välillä kapenivat. Kevytmuokkaus osoittautui parhaaksi menetelmäksi ja siltä kaistalta saatiin kevätvehnää yli 8000 kilon hehtaarisato.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa muokata tai olla muokkaamatta. Maalajit, viljelykasvit ja muut viljelytoimenpiteet vaikuttavat valittuun pellonkäsittelytapaan. Uusista CAP27 tukiehdoista tihkuneiden tietojen mukaan 40 % tuista kohdistetaan ilmaston suojeluun. Nyt on oikea hetki alkaa miettiä miten omaa viljelyään voisi muuttaa ilmastoystävällisempään suuntaan, sillä uuden oppiminen vaatii aina aikaa ja harjoittelua. Pellon käsittely, saatu satotaso ja ravinteiden tehokas käyttö ovat merkittävä osa onnistumista, niin talouden kuin ilmastoinkin kannalta.