Maalajin ja multavuuden määritys on viljavuustutkimuksen perusta. Lähes kaikkien ravinteiden sekä pH:n mittaustulokset peilataan maalajia ja multavuutta vasten viljavuusluokittelussa.

Luokittelussa maalajit on jaettu maalajiryhmiin, jotka hieman vaihtelevat eri ravinteiden osalta. Esimerkiksi kun maanäytteen fosforipitoisuus on 6,5 mg/l maalajin ollessa hiuesavi runsasmultainen (HeS rm), on viljavuusluokka tyydyttävä. Sama mittaustulos hiukeella (He rm) onkin luokassa välttävä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että runsasmultaisella hiuemaalla fosforilannoitustarve on suurempi kuin runsasmultaisella hiuesavimaalla. Toisin sanoen mahdollinen epätarkkuus maalajinmäärityksessä voi muuttaa näytteen viljavuusluokitusta.

Toki on huomattava, että maalajin muutos ei likikään kaikissa tapauksissa aiheuta viljavuusluokan muutosta. On syytä myös huomata, että peltolohkoilla, joissa maalaji on luontaisesti vaihteleva, tulee kiinnittää erityistä huomiota näytteenoton toteutukseen. Jopa yksi kairanpisto voi muuttaa maalajin toiseksi.

Viljavuuspalvelussa aistinvarainen maalajin ja multavuudenmääritys on erityisessä seurannassa. Sitä toteutetaan sekä yrityksen sisäisesti että korkeimman mahdollisen ulkopuolisen tarkastuselimen, Finasin, toimesta.

Viljavuuspalvelu onkin ainoa laboratorio Suomessa, jolla on akreditointi aistinvaraiselle maalajin ja multavuuden määritykselle. Esittelemme mielellämme asiaa esim. viljelijäryhmille ja näytämme käytännössä miten aistinvaraista työtä tehdään.

Mikäli asiakas haluaa analyysitulokset saatuaan vielä keskustella esim. määritetyistä maalajeista tai multavuuksista, täytyy yhteydenotto suorittaa pikaisesti. Syynä tähän on se, että etenkin ruuhka-aikana analysoitujen näytteiden kierto on erittäin nopeaa ja näytteet päätyvät hävitykseen noin viikossa analyysien aloittamisesta.

Mahdolliset uusinta-analyysit olisi paras suorittaa samasta näytteestä kuin alun perin. Jos näytteet on ennätetty jo hävittää, ainoaksi vaihtoehdoksi jää uusintanäytteen ottaminen. Tällöin on suuri vaara, että osanäytteet tulevat otetuksi hieman eri paikoista eikä näyte ole täysin verrattavissa alkuperäiseen.

Vuositasolla tulee vain vähäinen määrä asiakaspalautteita, jotka kohdistuvat aistinvaraiseen maalajin ja multavuuden määritykseen.

Viime aikoina suuntaus on ollut sellainen, että useimmat kyselyt koskevat multavuutta. Tämä johtunee siitä, että nykyään peltojen typpilannoitustaso määräytyy ympäristökorvausjärjestelmässä multavuuden perusteella.

Multavuus pystytään helposti todentamaan hehkutushäviö-analyysin avulla, jossa määritetään laboratoriomenetelmällä näytteen orgaanisen aineksen pitoisuus. Tämän tiedon pohjalta saadaan suoraan multavuusluokka. Kyseistä analyysiä asiakkaat voivat halutessaan tilata maanäytteistä.