Kevät tekee tuloaan ja lämpö alkaa helliä pitkän talven jäljiltä. Lehmien lämpöstressistä puhutaan joka kevät, mutta mitä se todellisuudessa oikein tarkoittaa lehmälle ja tilalle ja voiko ja kannattaisiko sitä ehkäistä?

Jos inhimillistettäisiin lehmän kokemaa lämpöstressiä, niin 22˚C vastaa ihmisillä noin 30˚C. Tässä lämpötilassa ilmankosteuden ollessa korkea, olo alkaa tuntua epämukavalta ja tekee mieli jäähdytellä itseään.

Lehmällä on omat tavat jäähdyttää itseään. Se vähentää syöntiä, sillä pötsi tuottaa rehua sekoittaessaan valtavasti lämpöä. Tämä puolestaan pudottaa maitotuotosta ja maidon proteiinipitoisuutta. Lehmä huohottaa, jotta se saa haihdutettua nestettä ja lämpöä suun kautta, mikä vähentää märehtimistä ja syljen kulkeutumista pötsiin, mikä puolestaan johtaa pötsin pH:n alenemiseen ja edelleen maidon rasvapitoisuuden alenemiseen. Jotta ihon kautta poistuisi mahdollisimman paljon lämpöä, lehmä seisoo enemmän, mikä lisää merkittävästi sorkka- ja jalkaongelmien riskiä. Lisäksi lehmän kokema stressi heikentää sen kiimakäyttäytymistä ja tiinehtyvyyttä, vastustuskykyä ja altistaa lehmän utaretulehduksille ja muille sairauksille.

Yksittäisestä lämpimästä kesäpäivästä seuraa pientä maitomäärän ja maidon pitoisuuksien laskua kyseisen päivän osalta, mutta lehmä ja maito palautuvat nopeasti ilman viiletessä illalla. Hollantilaisessa tutkimuksessa 2011 Burgos, Zimbelman ja Collier* laskivat lämpötilojen ja ilmankosteuden suoraa vaikutusta maitotuotokseen ja saivat lämpötila-ilmankosteusindeksille maidonmenetysmäärät.

Esimerkiksi 22˚C ja ilmankosteus 50% pudottaa maitotuotosta tämän tutkimuksen mukaan 0,283 kg/h, 25˚C / 50% pudottaa 0,303 kg/h ja 30˚C / 75% pudottaa maitotuotosta 0,322 kg/h.

Toki monet tekijät vaikuttavat lämpöstressin vaikutuksiin, kuten lehmärotu, ikä, maitotuotos, kuuman jakson pituus ja monet muut, mutta tämä erittäin laaja tutkimus antaa vahvaa viitettä ja mahdollisuuden laskea lämpöstressin ehkäisyn kannattavuutta tilatasolla.

Tässä esimerkkilaskelma samaiseen tutkimukseen liittyen, jossa maitomäärän menetykseksi on laskettu kolmen kuumimman kuukauden ajalta 400 litraa päivässä ja pudotuksen vaikutus tilan tuloihin. Maidon hinta on tässä maidon pitoisuuksiin (RPL = rasva, proteiini, laktoosi) sidottua.

Eli kesän kolmen kuumimman kuukauden ja talvikuukausien tuottoero on lähes 18.700€. Jos näinä kolmena kuukautena maitotuotos putoaisi päivässä vain 200 litraa 400 litran sijaan, se tarkoittaisi tälle tilalle yli 6.000€ lisätuottoa kesäkuukausilta. Ja jos maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien pudotus puolittuisi tarkoittaisi sekin lähes 3.000€ lisätuottoa, jos maidon hinta on pitoisuuksiin sidottua.

Lämpöstressin ehkäisy

Ihmisen lämmöntuotto levossa on 100W. Korkeatuottoisen lehmän lämmöntuotto on jopa 19-kertainen eli 1900W, mutta lehmällä ihon pinta-alaan suhteutettu lämmön haihdutuskyky hikoilemalla on vain kymmenesosan verrattuna ihmiseen. Näin ollen lehmät juovat enemmän, hengittävät tiheämpään ja seisovat paljon, jotta heidän kehonsa viilenisi mahdollisimman tehokkaasti.

Lehmät ovat siis paljon jaloillaan, mikä sekin vaikuttaa maitotuotoksen alenemiseen, kun utareen verenkierto on heikompi lehmän seistessä kuin maatessa. Makuualueiden jäähdyttäminen on siis ensiarvoisen tärkeää, jotta lehmät makaisivat enemmän.

Toinen tärkeä alue jäähdytyspuhallukselle on ruokintapöydän edusta, kun lehmät ovat syömässä. Tämä etenkin, jos rehua jaetaan vain muutaman kerran päivässä tai jos ruokintapöytätilaa on niukalti.

Kun viilennyspuhaltimia käytetään lehmien jäähdyttämiseen, ilmavirtauksen tulisi olla 2 m/s, jotta ilma kulkeutuu karvan läpi iholle asti ja lehmä saisi ilmavirtauksesta maksimaalisen hyödyn.

Pystysuoraan puhaltavilla puhaltimilla saadaan korkea puhallusnopeus suoraan puhaltimen alle, mutta ilmavirtauksen nopeus romahtaa sen törmätessä lattiaan ja puhaltimen vieressä lehmiä jäähdyttävä teho on heikkoa. Lisäksi puhallettava ilma puhaltimelle tulee usein navetan lämpimimmästä paikasta eli ylhäältä katon rajasta.

Vaakapuhaltimet puhaltavat yläviistosta ja niiden avulla puhallusteho käytetään tarkemmin hyödyksi, kun ne sijoitetaan makuuparsien tai ruokinta-aidan päällä jonoon, mutta niiden avulla saadaan kohdennettua jäähdytystä myös poikkipuhalluksessa.

Tietenkin viilennyspuhaltimia voi käyttää myös lehmän jäähdyttämisen sijaan ilman kierrättämiseen, mutta tämä menetelmä ei auta lehmien lämpöstressiin, kun lämpötila nousee kesälukemiin. Ilman kierrättäminen tasaa navetan lämpötiloja ja siirtää lehmistä nousevaa lämpöä pois lehmien ympäriltä sekä pitää ilman raikkaana ja puhaltimia tai osaa puhaltimista kannattaakin käyttää ainakin ajoittain tai pienillä kierroksilla vuoden ympäri. Näin ollen kannattaa puhaltimia asentaa eri ryhmiin, sillä talvella ilman kierrättämiseen riittää vain muutama puhallin, kun kesällä puhaltimia tulisi olla käytössä runsaasti.

* Burgos Zimbelman and Collier, 2011 - Potential impact of the various heat stress levels on milk production

DeLaval viilennyspuhallin valikoimaan voit tutustua täällä.