Olet täällä

Onko ohran tautitorjunnassa tapahtumassa vallankumous?

Voiko säästämällä ajokerran tienata enemmän suuremmalla sadolla?

Vastaus on kyllä! Todistetusti voi tienata enemmän kuin ennen tekemällä vähemmän töitä! Harvemmin tällainen yhtälö on mahdollista, mutta totta se on. On mahdollista vähentää yksi ruiskutuksen ajokerta tai urakointikustannuksia, ja tehdä silti enemmän rahaa viivan alle kuin aiemmin. Kuulostaa aika uskomattomalta, mutta neljän vuoden koesarjassa tämä on pystytty osoittamaan ohran kasvitautien torjuntakokeissa.

Uuden ajattelun taloudellinen kilpailukyky

Käytännössä siis ruiskuttamalla Priaxor -tautiaine jo ohran rikkakasviruiskutuksen yhteydessä on pystytty säästämään erillinen tautitorjunnan ruiskutusajokerta lippulehtivaiheessa. Silti saavutettiin korkein satotaso, johon ylsi käytännössä vain paras verrannevalmiste ruiskutettuna erillisenä tautiainekäsittelynä.

Kun asiaa tarkastellaan taloudellisesti tarkemmin, huomataan parhaan verrannevalmisteen annoksen olleen +33 % suurempi kuin Priaxorin T1 -käsittelyn. Kun tiedostetaan valmisteiden litrahinnan liikkuvan suhteellisen samoissa lukemissa, on selvää, että Priaxor -käsittely tuli myös ainekustannukseltaan halvemmaksi, ero noin 10 €/ha luokkaa. Kun tähän lasketaan vielä ruiskutuskustannus yleisen koneurakointitaksan mukaan, paikallisesta hintatasosta riipuen muutama euro alle 20 €/ha, parhaaseen verrannevalmisteeseen nähden Priaxor -käsittelyn tuotto oli vajaa 30 €/ha (alv.0%) parempi.

Ruiskuttaako tauteja vai ollako ruiskuttamatta?

Ylipäätään erittäin mielenkiintoista faktaa on, että suuri osa viljelijöistä ei tee kasvitautien torjuntaruiskutuksia ollenkaan.

Toki on ymmärrettävää, että joitakin tilallisia mietityttää erillisen ruiskutusajokerran tallaustappio myöhemmin kasvukaudella, jos ruiskun puomisto ei ole kovin leveä. Toista saattaa mietityttää koneurakoitsijan käytöstä syntyvät ylimääräiset kustannukset. Osalla eläintiloista kyse voi olla puhtaasti ajankäytöstä, sillä kiireisenä kesäaikana ei vaan tunnu aika riittävän ruiskutuksia tekemään. Tilakokojen kasvettua myös kasvinviljelytiloilla kertyy paljon erilaisia toimenpiteitä kasvukaudella tehtäväksi, eikä silloinkaan aina aika tunnu riittävän, varsinkin, kun erityisesti ruiskutusten suhteen sääolosuhteet voivat luoda haasteita.

On hyvin ymmärrettävää, että lähtökohtia on erittäin monenlaisia, mutta monivuotisten kokeiden tulokset tarjoavat monelle ratkaisun: Tehdä ohran kasvitautien torjuntaruiskutus jo rikkakasvien torjunnan yhteydessä, korrenkasvun alussa, T1 -vaiheessa. Tällöin ei synny erillistä ruiskutusajokertaa, mutta päästään nauttimaan kasvitautien torjuntaruiskutuksen tarjoamasta mahdollisuudesta isompaan tuottoon!

Löytyy tietysti viljelijöitäkin, joiden mielestä taloudellisten näkökulmien mukaan kasvitautien torjunta ei ole kannattavaa.

Jos lukuja pyörittelee päässään yksinkertaistaen taloudellista näkökulmaa, helpoimmin se käy ajattelemalla viljan hinta vaikkapa 150 tai 200 €/tn (alv.0%). Tämähän merkitsee, että jokainen 100 kiloa hehtaarilta saatua lisäsatoa tarkoittaa siis bruttona myyntituloa 15 tai 20 €/ha. Tästä, kun pyöräyttää mielessään alemmalla viljanhinnalla myyntitulon 250 kilolle tai korkeammalla hinnalla 200 kilolle per hehtaari, päästään lukemaan, joka on liki 40 €/ha. Tämä käytännössä kattaa hyvin Priaxor T1-vaiheen ainekustannukset.

Kun otetaan vertailun vuoksi koesarjan kolmivuotiset tulokset, jossa koejäsenet ovat identtisiä, Priaxor -ruiskutuksella saavutettiin keskimäärin 749 kg lisäsatoa hehtaarilta vuosina 2018-2020. Tämä siis tarkoittaa edellä mainituilla viljanhinnoilla laskettuna, että olisi tienattu noin 75-115 €/ha/vuosi, kun ainekustannukset on vähennetty.

Valitettavasti kaikki koejäsenet eivät olleet identtisiä vuoden 2017 kokeessa, joten sitä ei voitu suoraan yhdistää tuloksiin. Sadonlisien trendi ja järjestys koejäsenten välillä pysyi samana myös vuonna 2017, jolloin oli märkä kasvukausi ja suurempi tautipaine. Niissä olosuhteissa kovassakin tautipaineessa Priaxorin T1 -vaiheen ruiskutus esiintyi edukseen tuottaen jopa 2160 kiloa sadonlisää hehtaarilta.

Onko halpa ostohinta taloudellista tuottoa tärkeämpää?

Taloudellisten tunnuslukujen pyörittely on mielenkiintoista ja siihen on monilla erilaisia näkökulmia. Monesti kaupallisella puolella vastaan tulee pelkkien hehtaarikustannusten vertailu, joskus päätöstä tehdään kymmenien senttien erolla, ja toisinaan muutaman euron erolla kilpaileviin valmisteisiin. Se tietysti pitää paikkansa, mikäli verrattaan identtisesti samaa tuotetta eri ostopaikkojen välillä. Monesti unohdetaan tehokkaamman tuotteen tuomat euromääräiset hyödyt. Todellisuus on erittäin raadollista monivuotisten koetulosten perusteella taloudellista näkökulmia pyöriteltäessä.

Kysymys kuuluu, kannattaisiko viljelijän ruiskuttaa jotain muuta valmistetta kuin Priaxor, jos halvalla saa?

Mikäli viljanhintana käytetään esimerkiksi mallasohran 170 €/tn (alv. 0%) ja Priaxor on antanut 100 kg enemmän satoa hehtaarilta ja ruiskutusajokerralle käytetään laskennallista 18 €/ha (alv.0%), ollaan yhteensä 35 €/ha. Tämä on lähellä Priaxorin hehtaarikustannusta. Yksinkertaistettuna, mikäli satoero tuloksissa on enemmän kuin 100 kg/ha Priaxorin hyväksi, tarkoittaa se yksinkertaisuudessaan, että vaikka verrannevalmisteen olisi saanut veloituksetta, kannattaisi paremman taloudellisen tuoton puolesta silti ostaa Priaxor normaaliin hintaan. On syytä muistaa, että kaikki koejäsenet olivat koesarjassa kannattavia verrattuna käsittelemättömään.

Nyt on siis mahdollisuus aidosti valita tautien torjuntaratkaisu myös muun kuin pelkän purkin hinnan perusteella, koska enää ei välttämättä tarvitse käydä koetulosten mukaan tekemässä erillistä ruiskutusta lippulehtivaiheessa erikseen. Voidaan hyvin valita kannattava ratkaisu, joka antaa lisää vapautta nauttia kauniista Suomen kesästä tai vaihtoehtoisesti tehdä muita töitä, ja joka tapauksessa pienentää työmäärää. Elämä on aina valintoja, joista jokainen valitsee itselleen mielekkäitä ratkaisuja.

Katso video ja lue lisää Priaxorista.

Partner: 

Kommentit

Anonymous

Kovasti nuo kasvinsuojeluainefirmat käy propagandasotaa keskenään. Syngentan edustajalta tuli tähän tautiainekeskusteluun täysin erilainen näkemys.
Hannes

Kiitos kommentista. Mielenkiintoista, huomioiden että aikanaan juuri Syngentan Acanto valmisteita markkinoitiin samantyyppisesti käytettäväksi. Tosin nyt tarjottu ratkaisu antaa uudemman kemian turvin pidemmän suoja-ajan ja liikkuu hyvin kasvissa sen kehittyessä. Siinä mielessä näkisin kehitystä tapahtuneen. Lähdekritiikki on aina tervettä nykyisessä yhteiskunnassa. Tähän mennessä tästä asiasta on dataa 4 vuodelta Priaxorin osalta ja kaikkina näinä koevuosina tulokset ovat olleet johdonmukaiset suhteessa esitettyihin muihin koejäseniin. Tottakai, Priaxor on erittäin vahva vaihtoehto myös T2 vaiheen torjuntaa, jos epäilee tätä erilaista strategiaa torjua taudit ja välillä on tarvetta ajaa myöhäisen vaiheen kasvunsääderuiskutus erikseen kuitenkin. Priaxorin määrä voi olla T2 vaiheen ruiskutuksessa hieman pienempi 0,5-0,6 l/ha, kun ei tarvita niin pitkää suoja-aikaa kuin T1 vaiheen ruiskutuksessa. Kannattaa puntaroida omasta näkökulmasta hyötyjä, näkee yhden ruiskutusajokerran säästön merkittävänä tekijänä vai ei. Tai vaikka kokeilla tilalla, miten näkee myöhäisen ja aikaisen torjunnan hyödyt kasvustossa ja puintiajankohta.
Antti Jaakkola, Syngenta

Hei. Sain vinkin että täällä mainittiin meidän firma, joten lienee paikallaan kommentoida väitteitä myös omasta puolesta. Acanto on ollut Syngentan tautiaine n. 15 vuotta sitten, sen jälkeen se on Suomessa ollut markkinoilla Dupontin kautta. Vanhemman sukupolven mukaan Acanton tullessa markkinoille haasteet ohran tuotannossa olivat enemmän riittävän laadun tuottamisessa, kun nykyään mukana laadun lisäksi on enemmän myös satotaso. Myöhemmin mm. Acanto + Proline ja muita Strobi + triatsoli seoksia on käytetty ohralla ns. Yhden ruiskutuksen taktiikassa, jossa samalla ajetaan myöhäinen rikka-aine, kasvunsääde ja tautiaine. Mutta tämä on ollut aina kompromissi käytetyn ajan, kustannusten ja tuloksen suhteen. Eli ei anna parasta mahdollista tulosta, mutta jos aikaa ei riitä muiden töiden vuoksia useampaan ajokertaan, niin tällä on menty. Joka tapauksessa n. 15 v. Vanhoja suosituksia on huono verrata tähän päivään, eli ”Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee” :) Hyvä Hannes että otit lähdekritiikin esille. Esim. Tässä tapauksessa sitä vaikeuttaa, että koetulokset esitetään keskiarvoina, eikä yksittäisiä kokeita ja niiden tietoja tuoda esille. Havainnollistan esimerkin kautta: Matti, Teppo ja Seppo ostavat kopallisen saunaolutta. Matti juo yhden, Teppo yhden ja Seppo loput 22. Keskiarvon mukaan jokainen joi 8 olutta, mutta käytännössä vain Seppo ei ole ajokunnossa.... Sama juttu myös ajoituksen suhteen. Nyt jää epäselväksi miten muut aineet olisivat toimineet aikaisella ajoituksella? Onko vaikutus enemmän ajoituksesta johtuvaa (paremmat olosuhteet, aikainen tautitartunta jne.) vai kyseisestä aineesta johtuvaa? Eli taas esimerkin kautta: Matti, Teppo ja Seppo juovat kukin 8 olutta. Seppo juo omansa perjantai-illalla, Matti ja Teppo lauantai-illalla. Myöhemmin lauantai-illalla mitattuna Sepon promilleluku on nolla, kun muilla ei.... Ja tottakai eri aineilla on eroja, joskus enemmän ja toisinaan vähemmän. Tästä johtuvat edustajien erillaiset suositukset ja näkemykset, jotka tehdään omien aineiden vahvuuksien mukaan.
Hannes Höykälä, BASF

Mielenkiintoinen näkökulma, että keskiarvo hämäävät viljelijän taloudellisen hyödyn näkökulmaa. Tottakai, pientä eroa sadonlisissä esiintyy aina eri vuosina ja samanakin vuonna eri koepaikkojen välillä, koska olosuhteet ovat hieman erilaiset. Tässä koeasarjassa Priaxor T1 tulokset käyttäytyivät varsin johdonmulaisesti, jos vaikka verrataan Verranne E käsittelyitä T2 vaiheessa siihen. Neljän vuoden aikana niitä oli yhteensä 8 kpl, koska oli eri pienempi ja isompi annos. Näistä kahdeksasta mahdollisuudesta haastaa Priaxor T1 käsittelyssä sadon määrällä, vain 1 käsittely yhtenä vuonna antoi 60 kg suuremman sadon kuin Priaxor T1 vaiheessa ohralla. Myös vuoden 2017 olosuhteissa jolloin oli märkä kasvukausi ja tautipaine kova, Priaxor antoi yli 500 kg/ha isomman sadon kuin verranne E käsittelyt. Näitä 2017 vuoden tuloksia ei ole blogin keskiarvotuloksissa, koska kaikkien aineiden käsittelyt eivät olleet identtisiä 3 seuraavan vuoden kanssa. Valmisteissa tosiaan on eroja ja formulaatiotkin on kehittynyt aikojen saatossa. Kuten Syngentakin on nostanut viljelijätilaisuuksissa esille Priaxorin Xemium tehoaine liikkuu kasvissa todella hyvin suojaten uutta kasvua, verrattuna mm. joihinkin kilpaileviin SDHI tehoaineisiin jotka ei liiku samantyyppisesti. Tämä selittää miksi juuri Priaxor ja muutkin Xemium tehoainetta sisältävät valmisteet antavat poikkeuksellisen pitkän ja hyvän suojan kehittyvällä kasvustolle. Ei ole sattumaa, miksi asiaa on tutkittu lähinnä vain tällä tehoaineella, kun tehoaineiden ominaisuudet ovat lähtökohtaisesti hyvin valmistajien tiedossa. Vuosien hyvät koetulokset eivät ole arpapeliä ja 4 viimeiseen vuoteenkin on mahtunut melko erilaisia vuosia toisiinsa nähden todistamaan Priaxorin toimivuutta myös T1 vaiheessa.
Antti Jaakkola, Syngenta

Hei Hannes. Nyt käsitit kommentin keskiarvoista hieman väärin, eikä siitä tarvitse kärjistää vääriä johtopäätöksiä ja vihjailua viljelijöiden hämäämisestä. Pointtina oli, että jos itse nostat esille 15 vuotta vanhoja asioita (Acanto) ja painotat lähdekritiikkiä, niin sitä saa vaatia silloin myös teidän kokeiden taustoista. Jos tulokset ovat olleet johdonmukaisesti parempia, niin kai ne silloin voi esittää yksinään, tai ainakin vaihteluvälit esille?
Hannes Höykälä, BASF

Hei Antti, tarkastin tuossa äsken Acanto käyttö loppui Suomen markkinoilla vasta vähän ennen vuoden vaihdetta 2019. Sitä markkinoitiin koko elinkaarensa ajan Syngentan viitoittamalla tiellä T1 vaiheen käsittelyihin ohralla, vaikkakin tosiaan edustaja vaihtui kesken matkan ja lopussa myytiin yhdistelmäpakkauksena Bayer tuotteen kanssa. Siksi asia on tuoreessa muistissa itselläni, enkä koe asiaa 15 vuoden takaisena. Uskon, että kaikki, jotka halusivat ymmärtää kokonaiskuvan aikaisemman vastaukseni sisällöstä, pystyivät sen tekemään. Suosittelen, lukemaan sen ajatuksella uudestaan ja katsomaan aikaisemmat koetulokset. Aina on hyvä miettiä viestintää kriittisesti, ei ainoastaan tässä tapauksessa. Joka tapauksessa kokeissamme Priaxor on toiminut hyvin T1-vaiheen käsittelyissä ohralla 4 erilaisena vuonna ja pystynyt haastamaan hyvin sadonmäärässä ja taloudellisissa hyödyissä kokeiden verranne valmisteet. Emme ole julkaisseet nyt yhden vuoden koetuloksia, jotka olisivat sattumanvaraisia ja ristiriidassa useampien vuosien kokeiden kanssa. Kannattaa tutustua alempana olevaan tekstiin, jossa viitataan myös ulkomailla hyväksyttyihin käyttökohteisiin, jossa Xemium on antanut erittäin pitkän suoja-ajan. Koska kyseessä ei ole nyt mikään väitöskirjatilaisuustilaisuus, niin valitettavasti en ajallisten resurssien takia ryhdy puimaan koetuloksia täällä tasolla, jolla niitä ei muissakaan yhteyksissä ole totuttu esittelemään.
Antti Jaakkola, Syngenta

Mikäli te olette varmoja oman tuotteen paremmuudesta T1-vaiheen käytössä, niin miksi sitten ette laita muita valmisteita myös T1-käsittelynä? Silloin ei jää avoimia kysymyksiä onko muilla muuttujilla (kuten käsittelyaika) suurempi vaikutus kuin ainevalinnalla. Nyt olette tehneet jonkilaisen kehäpäätelmän ja olettaman että teidän oma tuote on paras T1-vaiheessa, joten muita ei tarvitse edes tutkia T1-vaiheessa.
Hannes Höykälä, BASF

BASF keskittyy pääasiallisesti koetoiminnassa kartoittamaan omien tuotteidensa mahdollisuuksia, toisekseen myös rahalliset resurssit ovat rajallisia. Lisäksi Bayer on tuonut oman kantansa esille heidän ratkaisuiden toimivuudesta T1 vaiheessa ohralla pitkän suoja-ajan ratkaisuna, joka on luettavissa useammastakin eri lähteen Minnin kommentista. Syngenta on esittänyt SDHI tehoaineensa liikkuvuuden poikkeavan merkittävästi BASF Xemium tehoaineeseen nähden, niin siinäkään mielessä emme ole kokeneet mielekkyyttä testata. Lisäksi kyseinen koesarja on suunniteltu vertaamaan satoa, nimenomaan T2 vaiheen käsittelyihin nähden ja blogiteksti avaa myös taloudellista näkökulmaa lukijoille.
Antti Jaakkola, Syngenta

Hmm.... Ikävä että kommenttikentän softa poistaa tekstistä kaikki kappalejaot. Tekee lukemisesta hieman hankalampaa.
Minni Tapola BAYER

Hei! Tuossa Hanneksen julkaisussa on myös Bayerin aine mainittu. LUKEN kokeissa kolmelta vuodelta tuloksia: -Ascra Xpro 0,6 l/ha on kahtena vuonna --> koska buustannut yhteyttämistä kuivassa. Aina paras tulos kaikilla valmisteilla kun ruiskutetaan lippulehdellä ohralle. Mukana on kaikki markknoilla olevat valmisteet, laitan erikseen koetulokset. Ohralla taudit iskevät kesäkuun lopussa-heinäkuussa, ja tästä johtuen millään aineella ei ole saatu hyviä tuloksia T1- vaiheessa. . Jos tautipaine on todella vähäinen, voi T1-vaihe riittää, koska tautia ei tule. Mutta en ottaisi viljelijänä sitä riskiä, koska jos heinäkuun säät ovat kosteat, iskee verkkolaikku kovaa ja mikään teho ei riitä sinne. Sen olemme nähneet vuosien LUKEN ja VÄSTANKVARNIN kokeissa. terveisin Minni Tapola Bayerilta
Hannes Höykälä, BASF

Hei! Tietojeni mukaan, Priaxor ei ole ollut mukana T1-vaiheessa ruiskutettuna ainoassakaan virallisessa LUKE’n neuvonnallisessa kokeessa, eikä myöskään Nyland Svenska Landbruksskällskap järjestämissä neuvonnallisissa Västankvarn kokeissa. Kaikkien on hyvä tiedostaa edellä mainittu asia, ettei synny väärinkäsityksiä. Tutustuisin itsekin mielenkiinnolla henkilökohtaisesti suurempaan koetulos massaan, mikäli sellaista on. Tärkeää tietysti käsittelyissä on kasvuaste, milloin mahdollinen T1 vaiheen ruiskutus on toteutettu, kuten blogissa esitetyissä kokeissa, korrenkasvun alussa (BBCH:30-31) myöhästyttynä rikkakasviruiskutuksena. Kiitos tiedosta, hyvä tiedostaa, ettei Bayer usko eikä varmaan suosittelekaan nykyisten omien ratkaisuidensa soveltuvan T1-vaiheen käsittelyihin samalla tavalla kuin Priaxorin koetulokset osoittavat. Eihän tämä T1-vaiheen käsittely ole aivan ennen kuulumaton asia. Toki nyt päästy tuloksissa uudelle tasolle. Ennenhän Bayer markkinoi ja toimittikin yhtä tuotettaan yhdistelmä pakkaukseen, jota aikanaan markkinoitiin paljon T1 vaiheen ratkaisuna ohralla. BASF ei sen aikakauden tuotteita, silloin suoraan markkinoinut ratkaisuna T1-vaiheen käsittelyyn, vaikka saman tasoisia tuloksia saimmekin vuosien kokeissa silloin. Nyt olemme tehneet vuosia kokeita, uuden tyyppisellä (SDHI) tehoaineella Xemium’illa. Sen tultua markkinoille olemme tiedostaneet uusia hyötyjä Suomen markkinoilla, nimenomaan viljelijänäkökulmasta. Kokemuksethan ovat erinomaisia viljelijänäkökulmasta, kuten koetulokset osoittavat. Jokainen voi halutessaan tutustua, vaikka Pohjois-Amerikan tai vaikka Australian Xemium tehoainetta runsaasti sisältävän peittausaine Systivan viranomaisten hyväksymään etikettiin. Sieltä saa hyvän käsityksen, kuinka pitkä suoja-aika voidaan saavuttaa. Kun isolla tehoaine määrällä päästään peittauksessakin, etikettiä mukaillen vähintään (kasvuasteelle 55 eli) tähkän esille tulovaiheeseen ulottuvaan suojaan Suomessa tärkeimpien ohran laikkutautien osalta. Ei ole syytä uskoa, etteikö jo pitkään pellolle kehittyneelle kasvustolle (T1) ruiskutettaessa päästäisiin hyviin tuloksiin. Onhan se toki ainutlaatuista, miten tämä voi muuttaa monien tilojen tautien torjuntaa. Hyvä tiedostaa, että Priaxor sisältää myös toisena tehoaineenaan pyraklostrobiinia, jolla on positiivisia vaikutuksia kasvuston stressiin sietoon. Kyseistä pelkkää tehoainetta sisältävän Comet tuotteen etiketissä ja laajemminkin EU-viranomaisten hyväksymänä, on ollut yli vuosikymmenen tekstiä stressiolosuhteiden keston parantumisesta. Lyhyesti sisältöä siteeraten; Voi parantaa sadon määrä ja laatua, vaikkei kasvustossa esiintyisi kasvitauteja. Tämän tyyppinen tunnustus tehoaineen ennaltaehkäisevistä hyödyistä stressaaviin olosuhteisiin on hyvin ainutlaatuinen. Itselläni ei ole tiedossa ainakaan tiedossa yhtään samankaltaisesti tunnustettua tehoainetta viranomaisten taholta. Kaikkien viljelijöistä valmistajiin on hyvä muistaa, että vaikka tehoaineet olisivat samoista tehoaineryhmistä niillä voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia ja hyötyjä. Siksi pelkkä astioiden tai hehtaarikustannusten vertailu ei ole oikea tapa, jos mietitään parasta taloudellista nettotulos viljelijä näkökulmasta. Vaikka meillä jokaiselle, monesti halvemman ratkaisun ostaminen on varmasti kiehtova ajatus kustannusten minimointi mielessä luonnollisesti.
Antti Jaakkola, Syngenta

No huhuh mitä tekstiä Hannes. Nyt tuossa on jo niin monta olettamaa esim. Bayerin tekemisistä ja sekalaista asiaa, että menepäs nyt rauhoittumaan viikonlopuksi (itse teen samoin) ja palataan asiaan ensi viikolla reippain mielin :)
Hannes Höykälä, BASF

Omat kommentit ovat pyrkineet pitämään tiedot asialinjalla, ei niin, että BASF’lle tärkeille asiakkaille eli viljelijöille syntyisi vääriä mielikuvia. Olemme vakuuttuneita omien tuotteidemme ominaisuuksista ja tiedostamme myös niiden vahvuudet, joista myös viljelijät hyötyvät. Innovatiivisen koesarjan myötä, uskomme, että monet viljelijät tulevat hyötymään uusista mahdollisuuksista parantaa omaa viljelyn taloudellista kannattavuutta ja samalla jopa vähentää työkuormaa joidenkin osalta. Toivottavasti viikko valkenee aurinkoisena myös sielläpäin.
Antti Jaakkola, Syngenta

Jokainen tallaa toki tyylillään, mutta mielestäni asialinja katosi siinä vaiheessa kun aloitit kilpailijoiden mustamaalaamisen. No odotellaan noita aiemmin mainittuja muita tuloksia ja katsotaan asiaa sen jälkeen uudelta kantilta.