Vuosi sitten keväällä kylvöt tehtiin kohtuullisen hyvissä sääoloissa koronarajoitusten ollessa voimassa. Kylvöjen jälkeen kasvukausi jatkui viileänä ja vähäsateisena.

Kesäkuussa lämpeni ja juhannus vietettiin jo paikoin helteisissä oloissa viljakasvustojen kärsiessä kuivuudesta.

Heinäkuussa taivas repesi ja vettä tuli liiankin kanssa. Viljakasvustot lähtivät jälkiversomaan oikein kunnolla.

Elokuun alkupuolella ”ensimmäinen” ohrasato alkoi vähitellen tuleentua ja toinen sato kasvoi tumman vihreänä tuleentuvan kasvuston yläpuolella. Erikoiseksi tilanteen teki se, että jälkiversonta koski kaikkia viljoja ja koko maata. Puinnit saatiin vihdoin käyntiin elokuun lopussa.

Syyskuun alussa ensimmäisten ohrakuormien vastaanoton yhteydessä ihmettelimme ohran hyvää laatua olosuhteisiin nähden. Tärkkelyspitoisuus oli kuitenkin poikkeuksellisen matala. Tämä meni aluksi aikaisten monitahoisten lajikkeiden piikkiin. Hämmästys oli suuri, kun tärkkelyspitoisuus ei kääntynytkään nousuun myöhäisten kaksitahoisten lajikkeiden puintien myötä. Nyt satovuoden kääntyessä loppusuoralle voidaan todeta, että kasvukauden 2020 ohran tärkkelyspitoisuus jää historiallisen heikoksi, keskimäärin 59,5 prosenttiin kuiva-aineessa.

Viljan kova kysyntä nosti hintaa

Erikoinen satovuosi sai jatkoa tammikuussa. Viljan hinnat maailmalla kääntyivät yllättävään nousuun loppiaisen jälkeen. Ajankohta oli erittäin poikkeuksellinen katsottaessa viljojen hintakehitystä historiassa taaksepäin.

Parhaimpana selityksenä hinnannousulle oli viljan kova kysyntä ja erityisesti Kiinan vahva soijan, maissin, vehnän ja ohran ostaminen maailmalta viljavarastojensa täyttämiseksi. Kuriositeettina voidaan mainita, että kiinalaiset ostivat yhden viikon aikana USA:sta enemmän maissia kuin Suomen koko viljasato viime syksynä. Markkinahinnat saavuttivat huippunsa helmikuun lopussa ja kääntyivät vähitellen laskusuuntaan.

Nyt markkinat ovat jo rauhoittuneet. Markkinoita on rauhoittanut uuden viljasadon kohtuullisen hyvät näkymät niin Euroopassa kuin muuallakin kasvustojen hyvän talvehtimisen myötä. Vain rapsin satonäkymät ovat Euroopassa normaalia heikommat pieneksi jääneen kylvöalan vuoksi. Nyt viljamarkkinat ovat siirtyneet normaaliin ”säämarkkina” tilanteeseen, jolloin säätilojen muutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset viljakasvustoihin vaikuttavat viljojen futuurihintoihin.

Kotimaan sato riittää teollisuuden tarpeisiin

Viime syksyn kotimaan sadon jäätyä normaalia pienemmäksi epäiltiin vuoden loppupuolella kotimaisen viljan riittävyyttä uuteen satoon saakka. Viljan hinnat kääntyivät Suomessa nousuun alkuvuodesta kuten muuallakin maailmalla ja meillä viljan markkinoilletulo lähes pysähtyi. Hintojen nousun rauhoituttua ohran vastaanotto Koskenkorvalla on maaliskuusta alkaen vastannut lähes puintikauden vastaanottoa. Kaikkea tarjolla olevaa ohraa ei mitenkään pystytä ottamaan vastaan ennen kylvöjä, vaan toimituksia on jo sovittu kesä-heinäkuulle.

Vaikka kotimaan viljatase onkin Luken mukaan normaalia tiukempi, voidaan jo lähes varmuudella todeta viljan riittävän kotimaan teollisuuden tarpeisiin uuteen satoon saakka.

Uusi kasvukausi toivoa täynnä

Kevät näyttää edistyvän reipasta vauhtia ja kevätkylvöille päästäneen normaalissa aikataulussa ja edelleen koronarajoitusten puitteissa. Näköpiirissä on kuitenkin elämän normalisoituminen kesän aikana.

Mikäli kasvukausi on edes yhtään viime kesää ”normaalimpi”, uuden ohrasadon vastaanotto alkaa Koskenkorvalla elokuun 20. päivän aikoihin. Hartaasti toivotun normaalin kasvukauden myötä ohran sato on hyvä ja tärkkelyspitoisuus selvästi nykyistä korkeampi. Olisi ilo maksaa taas tärkkelyslisiä sopimusviljelijöille hyvälaatuisesta tärkkelysohrasta tulevan satovuoden aikana.