Olet täällä

Analyysien avulla kohti säilörehun huippusatoa

Säilörehun ensimmäisen sato korjataan piakkoin koko maassa. Suuren ja laadukkaan sadon takana on huolellinen viljelysuunnittelu, jota laajat analyysipalvelut tukevat.

Viljavuustutkimukset kaiken pohjana

Ympäristötukeen sitoutuneet tilat ovat velvoitettuja ottamaan viljavuusnäytteen vähintään viiden vuoden välein, ja minimivaatimuksena on perustutkimus. Viljavuustutkimus on kuitenkin verrattain edullinen keino selvittää maan kasvukuntoa laajemmin. Mitä jos ottaisitkin seuraavalla kerralla laajemman hiveniä sisältävän paketin, selvittäisit lohkojesi ravinnereservien tilanteen tai tutkisit kokonaisvaltaisesti kasvukuntoa kattavalla NIR analyysilla? Analyysien avulla voit mahdollisesti ratkaista peltojesi kasvukuntoa rajoittavia tekijöitä. Joskus näytteenotto tiheämmällä aikavälillä voi myös olla tarpeen.

Kasvianalyysi mahdollistaa kohdennetun lannoituksen

Hyvissä ajoin ennen niittoja kannattaa harkita kasvianalyysin teettämistä. Yaran tuottama Megalab™- suositus antaa yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset kunkin ravinnepuutoksen hallintaan. Näin viljelijä ehtii reagoida esimerkiksi lehtilannoituksin hyvissä ajoin ennen niittoa, ja maksimoida sadon määrän ja laadun. Muuttuvat sääolosuhteet voivat nopeasti muuttaa ravinteiden määrää ja saatavuutta pellossa.

Rehujen analyyseilla varaudutaan sisäruokintakauteen

Säilörehun analysointi on ensisijaisen tärkeää märehtijöiden ruokinnassa. Säilörehun raaka-ainenäytteen avulla voidaan saada ennakkotietoa seuraavan sisäruokintakauden säilörehuista ja arvioida säilönnän onnistumista esimerkiksi seuraamalla rehun energia-arvojen muutosta. Raaka-ainenäytteistä on hyötyä erityisesti silloin, kun säilötään suuria säilörehumassoja, koska koko rehuerää edustavien rehunäytteiden otto suurista laakasiiloista voi olla hankalaa. Näyte raaka-aineanalyysia varten otetaan karholta suljettuun pussiin ennen säilöntäaineen lisäämistä.

Raaka-ainenäytteet helpottavat myös ruokinnansuunnittelua, sillä valmiista säilörehusta ei voi ottaa näytettä ennen kuin säilönnästä on kulunut vähintään neljä viikkoa. Tämä johtaa siihen, että kaikista säilörehueristä ei välttämättä ole analyysitietoja vielä alkusyksystä. Rehun raaka-ainenäytteet helpottavat siten rehuerien syöttöjärjestyksen laatimista. Raaka-ainenäytteiden tulosten avulla voidaan myös vaikuttaa toisen sadon laatuun esimerkiksi muuttamalla lannoitusta ja korjuuaikaa.

Kommentit