Jaakko Laurinen
28.06.21

Kevätrypsi on koko Suomen kasvi

Ensimmäiset rypsialan kasvun merkit olivat ilmassa jo alkukeväästä, kun öljykasvisadon korkea hintataso ja suuri kotimainen kysyntä saivat monet viljelijät ottamaan öljykasvit mukaan viljelysuunnitelmiinsa. Lopullisen sysäyksen rypsialan ennakoitua suuremmalle kasvulle antoivat lopulta myöhäisiksi venyneet kylvöt, joiden takia moni viljelijä muutti vielä viime hetkellä kylvösuunnitelmiaan. Jopa peitatut kylvösiemenet loppuivat kaupoista lopulta, kun yhä useampi päätyi kylvämään rypsiä.

Luonnonvarakeskus julkaisi ennen juhannusta ensimmäisen arvion kasvien kylvöpinta-aloista vuonna 2021. Kasvilajien suuriin nousijoihin kuului kevätrypsi, jonka pinta-ala kasvoi viime vuodesta 58 prosenttia ja oli nyt 30 000 hehtaaria. Markkinoille rypsiä mahtuisi vielä enemmänkin.

Ensimmäiset rypsialan kasvun merkit olivat ilmassa jo alkukeväästä, kun öljykasvisadon korkea hintataso ja suuri kotimainen kysyntä saivat monet viljelijät ottamaan öljykasvit mukaan viljelysuunnitelmiinsa. Lopullisen sysäyksen rypsialan ennakoitua suuremmalle kasvulle antoivat lopulta myöhäisiksi venyneet kylvöt, joiden takia moni viljelijä muutti vielä viime hetkellä kylvösuunnitelmiaan. Jopa peitatut kylvösiemenet loppuivat kaupoista lopulta, kun yhä useampi päätyi kylvämään rypsiä.

Rypsikään ei kuulu kasvina aikaisimpien joukkoon, mutta sen myöhäisestä kylvöstä on saatu hyviä kokemuksia. Kylvö lämpimään maahan kesäkuun alussa on usein nopeuttanut kasvin kehitystä ja myös tuholaispaine on jäänyt silloin vähäisemmäksi kuin aiemmin kylvetyillä rypseillä. Tänä vuonna myöhäisen kylvön tekniikka tulee olosuhteiden vuoksi testattua myös isoilla hehtaareilla.

Alueellisia pinta-alatietoja ei kylvöistä ole vielä julkaistu, mutta aikaisempina vuosina suurimmat öljykasvialat ovat olleet Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa valtakasvina on rapsi sekä rypsivaltaisella Etelä-Pohjanmaalla. Myös Hämeessä öljykasviala on ollut merkittävä. Näiden neljän maakunnan osuus öljykasvialasta on ollut yli puolet. Mahdollisuuksia viljelyyn olisi kuitenkin vielä muuallakin, sillä kevätrypsi on jalostettu kasviksi, jota voi viljellä Suomessa lähes kaikilla viljelyalueilla.

Lajikkeet kehittyvät harppauksin

Kun Borealin jalostama synteettinen rypsilajike Synthia tuli muutama vuosi sitten markkinoille, toi se samalla 10 % parannuksen rypsien satotasoon. Satoloikan ja tehdyn kehitystyön huomioi myös European Seed, joka valitsi Synthian vuoden 2020 Euroopan kahdenkymmenen innovatiivisimman lajikkeen joukkoon.

Rypsien lajikekehitys jatkuu vauhdikkaana edelleen. Uutta satoloikkaa voidaan odottaa jo lähitulevaisuudessa, sillä Synthian seuraaja on parhaillaan virallisissa lajikekokeissa ja myös sen siementuotanto on jo käynnissä. Vielä Synthiaakin 6 % parempi sato ja 3 %-yksikköä korkeampi öljypitoisuus ovat lukemia, joilla uusi lajike hätyyttelee jo huomattavasti myöhäisempien kevätrapsilajikkeidenkin tuloksia. Mahdollisesti jo ensi keväänä markkinoille saadaan myös uusi Clearfield -rypsilajike, joka on virallisten lajikekokeiden perusteella 11 % satoisampi ja öljypitoisuudeltaan 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Aurea CL.

Kotimaiselle öljykasvisadolle riittää kysyntää ja lisäksi rypsi on erinomainen viljelykiertokasvi. Öljykasvien viljelyn tueksi tuotetaan myös paljon hyödyllistä tietoa, josta RypsiRapsi-hanke on hyvä esimerkki. Toivottavasti rypsi jatkaa tämän vuoden hyvää pinta-alakehitystä myös tulevina vuosina.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja